JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Isä Damaskinos, millainen on pääsiäinen Kreikan Athos­vuo­rella?

Isä Damaskinos (oik.) litsaamassa pääsiäismunia luostarin johtajan, arkkimandriitta Aleksioksen kanssa. Litsaaminen tarkoittaa kahden keitetyn kananmunan iskemistä toisiinsa niin, että se, jonka kananmuna pysyy ehjänä, "voittaa" litsaamisen. Tällaista tapaa on ympäri ortodoksista maailmaa, niin Suomessa kuin Kreikassakin. Kuva: Ksenofontoksen luostari

Isä Damaskinos (oik.) litsaamassa pääsiäismunia luostarin johtajan, arkkimandriitta Aleksioksen kanssa. Litsaaminen tarkoittaa kahden keitetyn kananmunan iskemistä toisiinsa niin, että se, jonka kananmuna pysyy ehjänä, "voittaa" litsaamisen. Tällaista tapaa on ympäri ortodoksista maailmaa, niin Suomessa kuin Kreikassakin. Kuva: Ksenofontoksen luostari

Ksenofontoksen luostari

13.4.2022
Pasi Kokko

Isä Da­mas­ki­nos on viet­tä­nyt lä­hes jo­kai­sen pää­si­äi­sen­sä Krei­kas­sa At­hos­vuo­rel­la jo tois­ta­kym­men­tä vuot­ta.

Suo­mes­sa ol­les­saan isä Da­mas­ki­nos (maal­li­sel­ta ni­mel­tään Jaak­ko Ol­ki­nuo­ra) toi­mii Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­sa te­o­lo­gi­an osas­ton or­to­dok­si­sen te­o­lo­gi­an kou­lu­tu­soh­jel­man sys­te­maat­ti­sen te­o­lo­gi­an ja pat­ris­tii­kan yli­o­pis­to­leh­to­ri­na.

– Rak­kaus­ta­ri­na­ni Kse­no­fon­tok­sen luos­ta­rin kans­sa al­koi pää­si­äi­sen­vie­tos­ta vuon­na 2008. Koko suu­ren paas­ton kil­voi­tus hui­pen­tuu suu­reen viik­koon ja pää­si­äi­seen, jot­ka ovat meil­le kirk­ko­vuo­den ko­ho­koh­ta, hän ker­too.

– Suu­res­ta tors­tais­ta (kii­ras­tors­tais­ta) al­ka­en toi­mi­te­taan joka yö pit­kä yö­pal­ve­lus, jois­sa aluk­si muis­te­lem­me Kris­tuk­sen kär­si­myk­siä ja sit­ten Hä­nen ylös­nou­se­mus­taan. Upe­at kirk­ko­vei­sut saa­vat mei­dät tun­te­maan, et­tä olem­me Kris­tuk­sen mu­ka­na Je­ru­sa­le­mis­sa.

– Pää­si­äi­syö­nä, kun aloi­tam­me pal­ve­luk­sen klo 22.30 ja pää­täm­me noin klo 7 aa­mul­la, iloit­sem­me ja aloi­tam­me juh­lan. Pal­ve­lus­ta seu­raa juh­la-ate­ria ja le­poa, ja oi­ke­as­taan tämä on­kin meil­le tär­kein pää­si­äi­sen­viet­to­ta­pa: koko pää­si­äis­tä seu­raa­va­na kirk­kaa­na viik­ko­na saam­me ta­val­lis­ta enem­män le­poa ja ta­val­lis­ta juh­lal­li­sem­paa ruo­kaa.

– Pää­si­äi­se­nä pal­ve­luk­set al­ka­vat aa­mui­sin vas­ta klo 6, kun ta­val­li­ses­ti he­rääm­me jo klo 2 hen­ki­lö­koh­tais­ta ru­kous­ta ja ju­ma­lan­pal­ve­lus­ta var­ten. Meil­lä on myös ta­pa­na teh­dä ret­ki jon­ne­kin muu­al­le At­hos­vuo­rel­le pää­si­äis­kau­del­la, yleen­sä kun em­me lii­ku juu­ri­kaan luos­ta­ris­ta toi­seen. Kirk­kaal­la vii­kol­la on myös ta­pa­na teh­dä ris­ti­saat­to­ja, ja jos­kus käym­me myös mui­den luos­ta­rien ris­ti­saa­tois­sa.

Isä Da­mas­ki­nos kas­voi lu­te­ri­lai­ses­sa per­hees­sä. Lap­suu­den pää­si­äi­set oli­vat eri­lai­sia.

– En oi­ke­as­taan tun­ne juu­ri­kaan lu­te­ri­lai­sia pää­si­äis­pe­rin­tei­tä. Lap­suu­den­ko­dis­sa­ni ei pää­si­äis­tä juu­ri­kaan vie­tet­ty muu­ten kuin juh­la-ate­ri­an mer­keis­sä. Em­me muis­taak­se­ni yleen­sä käy­neet kir­kos­sa­kaan lain­kaan, vaik­ka jou­lu­na usein kä­vim­me.

Suk­laa­mu­nien met­säs­tys ja vir­po­mi­nen jäi­vät pie­nel­le lap­sel­le mie­leen.

– Vir­po­mi­nen toki on pe­räi­sin or­to­dok­seil­ta. Vir­po­mi­ses­sa on kyse siu­nauk­sen tuo­mi­ses­ta. Eh­kä suu­rin ero on siis se, et­tä or­to­dok­sit juh­li­vat pää­si­äis­tä pal­jon suu­rem­min, ja kir­kos­sa käy­mi­nen on sii­nä edel­leen hy­vin mer­kit­tä­väs­sä ase­mas­sa, hän poh­tii.

– Eh­kä avain pää­si­äi­seen on ni­me­no­maan ylös­nou­se­mus­rie­mus­sa: mo­net hah­mot­ta­vat pää­si­äi­sen ris­tiin­nau­lit­se­mi­sen muis­to­na, mut­ta si­tä­hän vie­te­tään suu­re­na per­jan­tai­na ei­kä pää­si­äis­sun­nun­tai­na.

– It­se näen suu­ren juh­lan mer­ki­tyk­sen myös paas­ton kaut­ta. Jos juh­laan ei ole val­mis­tau­dut­tu oi­ke­as­ti paas­to­a­mal­la, ei juh­la­kaan tun­nu mil­tään. Kun paas­ton kaut­ta on to­del­li­ses­ti val­mis­tau­tu­nut juh­laan, osaa sii­tä naut­tia pal­jon enem­män, isä Da­mas­ki­nos to­te­aa.

Lue lisää aiheesta

Maria Immosen mukaan on suuri etu, että Luterilainen maailmanliitto voi Ukrainan auttamisessa tukeutua paikalliskirkkoihin. Kuva: LWF/A. Danielsson

Maria Immosen mukaan on suuri etu, että Luterilainen maailmanliitto voi Ukrainan auttamisessa tukeutua paikalliskirkkoihin. Kuva: LWF/A. Danielsson

LWF/A. Danielsson

Artikkelit
13.4.2022

Huma­ni­taa­rista avus­tus­työtä johtava Maria Immonen uskoo: "Valtavan kärsimyksen jälkeen koittaa valo"

Isä Damaskinos (oik.) litsaamassa pääsiäismunia luostarin johtajan, arkkimandriitta Aleksioksen kanssa. Litsaaminen tarkoittaa kahden keitetyn kananmunan iskemistä toisiinsa niin, että se, jonka kananmuna pysyy ehjänä, "voittaa" litsaamisen. Tällaista tapaa on ympäri ortodoksista maailmaa, niin Suomessa kuin Kreikassakin. Kuva: Ksenofontoksen luostari

Isä Damaskinos (oik.) litsaamassa pääsiäismunia luostarin johtajan, arkkimandriitta Aleksioksen kanssa. Litsaaminen tarkoittaa kahden keitetyn kananmunan iskemistä toisiinsa niin, että se, jonka kananmuna pysyy ehjänä, "voittaa" litsaamisen. Tällaista tapaa on ympäri ortodoksista maailmaa, niin Suomessa kuin Kreikassakin. Kuva: Ksenofontoksen luostari

Ksenofontoksen luostari

Artikkelit
13.4.2022

Isä Damaskinos, millainen on pääsiäinen Kreikan Athos­vuo­rella?

Lahden seurakunnat

Mielipiteet
8.4.2022

Pääsi­äis­ter­vehdys: Miksi Jumala sammutti taas valot?

Tytti Jäppiselle pääsiäinen on usein vilkasta työsesonkia. Lapsena ja nuorena hän vietti monta pääsiäistä Lapin maisemissa, mutta aikuisiän pääsiäistraditiot ovat vielä muotoutumisvaiheessa. "Kuuntelen esimerkiksi musiikkia sen mukaan, mitä päivää pääsiäisestä eletään. Tapoihini on kuulunut myös joko pääsiäisyön tai pääsiäispäivän messussa käyminen." Kuva: Jani Mahkonen

Tytti Jäppiselle pääsiäinen on usein vilkasta työsesonkia. Lapsena ja nuorena hän vietti monta pääsiäistä Lapin maisemissa, mutta aikuisiän pääsiäistraditiot ovat vielä muotoutumisvaiheessa. "Kuuntelen esimerkiksi musiikkia sen mukaan, mitä päivää pääsiäisestä eletään. Tapoihini on kuulunut myös joko pääsiäisyön tai pääsiäispäivän messussa käyminen." Kuva: Jani Mahkonen

Jani Mahkonen

Artikkelit
8.4.2022

"Draama parhaim­mil­laan" – Pääsiäinen on juhla, jonka tunnelmia teat­te­ri­kas­vat­taja Tytti Jäppinen elää vahvasti läpi mielessään

Munia tuova ja kätkevä pupu oli lapsille iloa tuottava suosittu pääsiäishahmo jo 1600-luvun Keski-Euroopassa, etenkin protestanttien parissa. Kuva: Jani Mahkonen

Munia tuova ja kätkevä pupu oli lapsille iloa tuottava suosittu pääsiäishahmo jo 1600-luvun Keski-Euroopassa, etenkin protestanttien parissa. Kuva: Jani Mahkonen

Jani Mahkonen

Artikkelit
7.4.2022

Yllä­tys­munia, mustaa puuroa ja pyhillä oksilla huiskintaa – suomalaiset pääsi­äis­tavat ovat värikäs sekoitus uskon­nol­lista kuvastoa ja kansan­pe­rin­nettä

Päivän psalmi

Luetuimmat

Digilehti

Epaper cover

Digilehti

Epaper cover