JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Maria Immosen mukaan on suuri etu, että Luterilainen maailmanliitto voi Ukrainan auttamisessa tukeutua paikalliskirkkoihin. Kuva: LWF/A. Danielsson

Maria Immosen mukaan on suuri etu, että Luterilainen maailmanliitto voi Ukrainan auttamisessa tukeutua paikalliskirkkoihin. Kuva: LWF/A. Danielsson

LWF/A. Danielsson

Huma­ni­taa­rista avus­tus­työtä johtava Maria Immonen uskoo: "Valtavan kärsimyksen jälkeen koittaa valo"

Uk­rai­nan sota on val­tai­sa pon­nis­tus myös avus­tus­jär­jes­töil­le. Suo­ma­lai­nen Ma­ria Im­mo­nen joh­taa Lu­te­ri­lai­sen maa­il­man­lii­ton osas­toa, joka to­teut­taa lii­ton hu­mi­ni­taa­ris­ta avus­tus­työ­tä. Eu­roo­pas­sa rai­vo­a­vas­ta so­das­ta huo­li­mat­ta elä­män pi­tää jat­kua. Im­mo­sen­kin per­he viet­tää nor­maa­lia pää­si­äis­tä.

13.4.2022
Vesa Keinonen

Lu­te­ri­lai­seen maa­il­man­liit­toon (LML) kuu­luu yh­teen­sä 148 jä­sen­kirk­koa ym­pä­ri maa­il­maa. Lii­ton mit­ta­vaa hu­ma­ni­taa­ris­ta avus­tus­työ­tä to­teut­taa sen maa­il­man­pal­ve­luo­sas­to, jon­ka joh­dos­sa on suo­ma­lai­nen Ma­ria Im­mo­nen.

Myös Suo­men Lä­he­tys­seu­ran ke­hi­ty­syh­teis­työ­pääl­lik­kö­nä toi­mi­nut Im­mo­nen on ko­ke­nut uran­sa ai­ka­na mo­nen­lai­sia suu­ri­a­kin krii­se­jä.

Hä­nen mu­kaan­sa Uk­rai­nan sota poik­ke­aa kui­ten­kin yh­des­sä suh­tees­sa kai­kis­ta muis­ta.

– Tämä on maa­il­man­po­liit­ti­ses­ti jä­ri­syt­tä­vä sekä myös suu­ri ris­ki, kos­ka hyök­kää­jä on Ve­nä­jä. Sota skaa­lau­tuu tä­män ta­kia mo­neen muu­hun­kin maa­han.

Laa­ja avus­tu­so­pe­raa­tio al­ka­mas­sa

LML:n maa­il­man­pal­ve­luo­sas­to toi­mii luon­nol­li­ses­ti myös Uk­rai­nan hy­väk­si. Se on val­mis­te­le­mas­sa laa­jaa avus­tu­so­pe­raa­ti­o­ta Uk­rai­nas­sa ja sen naa­pu­ri­mais­sa.

– Kaik­ki tuon alu­een lu­te­ri­lai­set kir­kot ovat pyy­tä­neet tu­ke­am­me. Me pys­tym­me re­surs­seil­lam­me tu­ke­maan hei­dän aut­ta­mis­työ­tään. Pai­kal­li­set lu­te­ri­lai­set kir­kot ovat ai­ka pie­niä, mut­ta ne kaik­ki ovat di­a­ko­ni­ses­ti ak­tii­vi­sia, ja niil­lä on omat va­paa­eh­tois­ver­kos­ton­sa.

Im­mo­nen huo­maut­taa, et­tä mit­ta­van hu­ma­ni­taa­ri­sen avun ohel­la kirk­ko­jen pi­tää pys­tyä hoi­ta­maan krii­sin kes­kel­lä myös pe­rus­teh­tä­vään­sä.

– Ih­mis­ten hen­gel­li­nen hätä ja ek­sis­ten­ti­aa­li­nen krii­si ovat suu­ria. Em­me me tääl­tä LML:n pää­toi­mis­tol­ta voi aut­taa sii­nä, vaan pai­kal­lis­ten kirk­ko­jen roo­li on kes­kei­nen.

LML:n his­to­ri­as­sa Uk­rai­nan ja sen lä­hi­mai­den yh­tä­ai­kai­nen aut­ta­mi­so­pe­raa­tio on ai­ka poik­keuk­sel­li­nen.

– Af­ri­kas­sa on pari ker­taa to­teu­tet­tu vas­taa­via, mut­ta siel­lä meil­lä on ol­lut hu­ma­ni­taa­ri­sen avun toi­mit­ta­mi­ses­ta pit­kä ko­ke­mus. Uk­rai­nan alu­eel­la sel­lais­ta ei ole, vaan jär­jes­tel­mä pi­tää nyt luo­da. On­nek­si pai­kal­li­set lu­te­ri­lai­set kir­kot ovat sii­nä ank­ku­rei­na.

Krii­si kes­tää vie­lä pit­kään

Hu­ma­ni­taa­ri­set haas­teet Uk­rai­nan hä­dän lie­vit­tä­mi­sek­si ovat suu­ret, mut­ta Ma­ria Im­mo­nen ei sil­ti vai­vu epä­toi­voon. Hän viit­taa ai­kai­sem­piin on­nis­tu­mi­siin.

– Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen Eu­roo­pas­sa oli liik­keel­lä noin 45 mil­joo­naa evak­koa ja pa­ko­lais­ta. Sii­tä­kin sel­vit­tiin. Ny­ky­a­jan yh­teis­kun­nat­kin ovat ke­hit­ty­neem­piä kuin tuol­loin.

Im­mo­nen pai­not­taa, et­tä ih­mis­ten tu­li­si hen­ki­ses­ti jo nyt val­mis­tau­tua yh­teen asi­aan. Vaik­ka Uk­rai­nas­sa kä­vi­si so­ti­laal­li­ses­ti mi­ten ta­han­sa, krii­si on kes­kuu­des­sam­me vie­lä pit­kään.

– Ei­vät siel­tä pa­en­neet mil­joo­nat ih­mi­set ai­van heti ha­lua pa­la­ta tu­hot­tuun maa­han.

Maa­il­man­laa­jui­nen pers­pek­tii­vi­kin on ai­na hyvä huo­mi­oi­da. Kai­kes­ta kau­heu­des­taan huo­li­mat­ta Uk­rai­nan sota ei suin­kaan ole maa­il­man ai­noa käyn­nis­sä ole­va krii­si.

– On ole­mas­sa val­ta­va vaa­ra sii­tä, et­tä ne muut krii­sit es­ka­loi­tu­vat, kun maa­il­man ja me­di­an huo­mio on itäi­ses­sä Eu­roo­pas­sa. Nä­kyy jo merk­ke­jä sii­tä, et­tä dik­taat­to­rit käyt­tä­vät nyt ti­lan­net­ta hy­väk­seen.

Ei pa­ko­lai­sil­le omia ta­va­roi­ta

Ih­mi­set kaut­ta maa­il­man ovat avan­neet sy­dä­men­sä uk­rai­na­lai­sil­le. Maan ra­joil­le vir­taa mo­nen­lais­ta apua val­ti­oil­ta, jär­jes­töil­tä ja myös yk­si­tyi­sil­tä ta­hoil­ta.

Ma­ria Im­mo­nen ke­hot­taa lait­ta­maan avus­tu­sin­nos­sa hie­man jäi­tä hat­tuun, vaik­ka tar­koi­tus oli­si kuin­ka hyvä.

– Uk­rai­nan pa­ko­lai­sil­le ei pi­täi­si ke­rä­tä omia ta­va­roi­ta. Ei­kä myös­kään sel­lai­sia os­tet­tu­ja ta­va­roi­ta, joi­ta ei ole la­ji­tel­tu, ei­kä tie­de­tä kuka nii­tä pai­kan pääl­lä ja­kaa.

Pal­jon pa­rem­pi idea on jär­jes­tää esi­mer­kik­si myy­jäi­set, joi­den tuot­to ka­na­voi­daan Uk­rai­naan.

– Täs­sä voi käyt­tää vä­li­kä­te­nä kir­kol­li­sia tai ei-kir­kol­li­sia am­mat­ti­mai­sia toi­mi­joi­ta, joi­ta on vaik­ka kuin­ka pal­jon.

Jo hie­man folk­lo­rek­si ovat muo­dos­tu­neet me­di­an ta­ri­nat, jos­sa joku on läh­te­nyt vie­mään Uk­rai­nan ra­jal­le ta­va­raa ja ot­ta­nut sit­ten pa­luu­mat­kal­le mu­kaan pa­ko­lai­sia.

Täs­sä­kin pii­lee ris­ke­jä.

– Itäi­nen Eu­roop­pa on jo val­miik­si yk­si kan­sain­vä­li­sen ih­mis­kau­pan kes­kuk­sia. Uk­rai­nan ra­ja­seu­dul­ta on tä­män­kin so­dan ai­ka­na ih­mi­siä hä­vin­nyt. Kaik­ki tar­jo­tut kyy­dit ei­vät ole siis hy­viä, Im­mo­nen sa­noo.

Ys­tä­väl­li­syys lie­vit­tää kult­tuu­ris­hok­kia

Suo­meen on jo saa­pu­nut Uk­rai­nan pa­ko­lai­sia, ja li­sää tu­lee. Im­mo­nen kan­nus­taa va­paa­eh­toi­sia hei­dän ys­tä­vik­seen.

Ma­te­ri­aa­li­sen avun li­säk­si myös hen­ki­nen tuki on tar­peen. Muu­ta­ma pe­ru­sa­sia kan­nat­taa kui­ten­kin pai­naa mie­leen.

– On muis­tet­ta­va se, et­tä uk­rai­na­lai­set ei­vät ole tul­leet tän­ne vie­raa­seen kult­tuu­riin hu­vik­seen. He ovat vä­sy­nei­tä ja trau­ma­ti­soi­tu­nei­ta, ja tar­vit­se­vat hel­lää koh­te­lua. Pa­ko­lai­sil­la on myös val­ta­va hätä Uk­rai­naan jää­nei­den per­heen­jä­sen­ten­sä ja ys­tä­vien­sä puo­les­ta.

Im­mo­nen to­te­aa, et­tä yh­teys uk­rai­na­lais­pa­ko­lai­siin voi luon­te­vas­ti al­kaa vaik­ka­pa las­ten vä­li­tyk­sel­lä. Kie­li­muu­ri ei pie­nil­lä nou­se es­teek­si.

– Äi­tien ja isien ei kan­na­ta siis hiek­ka­laa­ti­kol­la pe­lä­tä men­nä is­tu­maan vie­raan nä­köi­sen ih­mi­sen vie­reen, kun lap­sem­me leik­ki­vät. Ys­tä­väl­li­nen vas­taa­not­to on näil­le ih­mi­sil­le to­del­la te­ra­peut­tis­ta.

Kär­si­myk­sen jäl­keen koit­taa valo

So­das­ta ja sen kau­heis­ta lie­veil­mi­öis­tä huo­li­mat­ta kris­ti­kun­ta val­mis­tau­tuu pää­si­äi­seen. Tämä kos­kee myös Sveit­sin Ge­ne­ves­sä asu­vaa Ma­ria Im­mo­sen per­het­tä. Het­ken ir­tau­tu­mi­nen töis­tä on enem­män kuin pai­kal­laan.

– Mi­nul­la on pal­jon työ­tä, ja usein sii­hen liit­tyy stres­siä. On­kin vält­tä­mä­tön­tä miet­tiä joka päi­vä myös mui­ta asi­oi­ta kuin maa­il­man krii­se­jä ja hu­ma­ni­taa­ris­ta aut­ta­mis­ta. On tär­ke­ää liik­kua ul­ko­na ja ihail­la vaik­ka­pa ke­vään edis­ty­mis­tä. Tääl­lä Kes­ki-Eu­roo­pas­sa se ete­nee­kin jo pit­käl­lä.

Im­mo­set ai­ko­vat viet­tää pää­si­äis­tä nor­maa­liin ta­paan. Hän muis­tut­taa sii­tä, et­tä pää­si­äi­sen ydi­na­ja­tus on se, et­tä val­ta­van kär­si­myk­sen jäl­keen koit­taa valo.

– Nyt meil­lä on me­nos­sa eh­kä juu­ri se kär­si­myk­sen kau­si, joka vä­rit­tää val­mis­tau­tu­mis­tam­me suu­reen juh­laan. Nä­em­me me­di­as­ta nä­ky­jä, joi­ta ke­nen­kään ei pi­täi­si näh­dä.

Lo­pus­sa elä­mä kui­ten­kin voit­taa. Pi­tää tie­toi­ses­ti aset­tua elä­män puo­lel­le.

– Ei saa läh­teä mu­kaan sii­hen aja­tuk­seen, et­tä kaik­ki päät­tyy kau­heu­teen, Ma­ria Im­mo­nen miet­tii.

Lue lisää aiheesta

Maria Immosen mukaan on suuri etu, että Luterilainen maailmanliitto voi Ukrainan auttamisessa tukeutua paikalliskirkkoihin. Kuva: LWF/A. Danielsson

Maria Immosen mukaan on suuri etu, että Luterilainen maailmanliitto voi Ukrainan auttamisessa tukeutua paikalliskirkkoihin. Kuva: LWF/A. Danielsson

LWF/A. Danielsson

Artikkelit
13.4.2022

Huma­ni­taa­rista avus­tus­työtä johtava Maria Immonen uskoo: "Valtavan kärsimyksen jälkeen koittaa valo"

Isä Damaskinos (oik.) litsaamassa pääsiäismunia luostarin johtajan, arkkimandriitta Aleksioksen kanssa. Litsaaminen tarkoittaa kahden keitetyn kananmunan iskemistä toisiinsa niin, että se, jonka kananmuna pysyy ehjänä, "voittaa" litsaamisen. Tällaista tapaa on ympäri ortodoksista maailmaa, niin Suomessa kuin Kreikassakin. Kuva: Ksenofontoksen luostari

Isä Damaskinos (oik.) litsaamassa pääsiäismunia luostarin johtajan, arkkimandriitta Aleksioksen kanssa. Litsaaminen tarkoittaa kahden keitetyn kananmunan iskemistä toisiinsa niin, että se, jonka kananmuna pysyy ehjänä, "voittaa" litsaamisen. Tällaista tapaa on ympäri ortodoksista maailmaa, niin Suomessa kuin Kreikassakin. Kuva: Ksenofontoksen luostari

Ksenofontoksen luostari

Artikkelit
13.4.2022

Isä Damaskinos, millainen on pääsiäinen Kreikan Athos­vuo­rella?

Lahden seurakunnat

Mielipiteet
8.4.2022

Pääsi­äis­ter­vehdys: Miksi Jumala sammutti taas valot?

Tytti Jäppiselle pääsiäinen on usein vilkasta työsesonkia. Lapsena ja nuorena hän vietti monta pääsiäistä Lapin maisemissa, mutta aikuisiän pääsiäistraditiot ovat vielä muotoutumisvaiheessa. "Kuuntelen esimerkiksi musiikkia sen mukaan, mitä päivää pääsiäisestä eletään. Tapoihini on kuulunut myös joko pääsiäisyön tai pääsiäispäivän messussa käyminen." Kuva: Jani Mahkonen

Tytti Jäppiselle pääsiäinen on usein vilkasta työsesonkia. Lapsena ja nuorena hän vietti monta pääsiäistä Lapin maisemissa, mutta aikuisiän pääsiäistraditiot ovat vielä muotoutumisvaiheessa. "Kuuntelen esimerkiksi musiikkia sen mukaan, mitä päivää pääsiäisestä eletään. Tapoihini on kuulunut myös joko pääsiäisyön tai pääsiäispäivän messussa käyminen." Kuva: Jani Mahkonen

Jani Mahkonen

Artikkelit
8.4.2022

"Draama parhaim­mil­laan" – Pääsiäinen on juhla, jonka tunnelmia teat­te­ri­kas­vat­taja Tytti Jäppinen elää vahvasti läpi mielessään

Munia tuova ja kätkevä pupu oli lapsille iloa tuottava suosittu pääsiäishahmo jo 1600-luvun Keski-Euroopassa, etenkin protestanttien parissa. Kuva: Jani Mahkonen

Munia tuova ja kätkevä pupu oli lapsille iloa tuottava suosittu pääsiäishahmo jo 1600-luvun Keski-Euroopassa, etenkin protestanttien parissa. Kuva: Jani Mahkonen

Jani Mahkonen

Artikkelit
7.4.2022

Yllä­tys­munia, mustaa puuroa ja pyhillä oksilla huiskintaa – suomalaiset pääsi­äis­tavat ovat värikäs sekoitus uskon­nol­lista kuvastoa ja kansan­pe­rin­nettä