Kylvä rairuoho (kuvassa) viimeistään viikkoa ennen pääsiäistä. Muutkin nopeasti itävät siemenet soveltuvat tähän tarkoitukseen. Voit kokeilla kylvää esimerkiksi vehnää, ohraa, krassia tai retiisiä. Kuva: Teemu Leppänen
Teemu Leppänen
Rairuohon kylvöaika koittaa – näillä ohjeilla onnistut rairuohon kasvatuksessa
Kevättä ja luonnon heräämistä enteilevä rairuohon kasvatus on suomalaisista pääsiäisperinteistä nuorimpia. Tapa yleistyi vasta 1960-luvulla, mutta siitä tuli nopeasti suosittu Suomessa, jossa luonto ei vielä pääsiäisen aikaan viherrä.
Tässä ovat ohjeet onnistuneeseen rairuohon kasvatukseen:
1 Kylvä viimeistään viikkoa ennen pääsiäistä. Levitä matalahkoon astiaan parin sentin paksuudelta multaa. Myös muutama kerros talouspaperia kelpaa kasvualustaksi. Kostuta kasvualusta hyvin vaikkapa suihkepullolla.
2 Ripottele tiheästi siemeniä, jotta saat muhkean ruohon.
3 Aseta astia lämpöiseen, valoisaan paikkaan. Tasainen kosteus, lämpöinen kasvupaikka ja astian peittäminen kelmulla nopeuttavat itämistä.
4 Sumuttele tai kastele kylvöstä joka päivä. Pidä huoli, ettei kasvualusta pääse kuivumaan missään vaiheessa. Muutamassa päivässä alkaa vihertää. Voit halutessasi saksia ruohoa tasaiseksi.
Vinkki: Muutkin nopeasti itävät siemenet soveltuvat tähän tarkoitukseen! Voit kokeilla kylvää esimerkiksi vehnää, ohraa, krassia tai retiisiä.
Lue lisää aiheesta
Maria Immosen mukaan on suuri etu, että Luterilainen maailmanliitto voi Ukrainan auttamisessa tukeutua paikalliskirkkoihin. Kuva: LWF/A. Danielsson
LWF/A. Danielsson
Humanitaarista avustustyötä johtava Maria Immonen uskoo: "Valtavan kärsimyksen jälkeen koittaa valo"
Isä Damaskinos (oik.) litsaamassa pääsiäismunia luostarin johtajan, arkkimandriitta Aleksioksen kanssa. Litsaaminen tarkoittaa kahden keitetyn kananmunan iskemistä toisiinsa niin, että se, jonka kananmuna pysyy ehjänä, "voittaa" litsaamisen. Tällaista tapaa on ympäri ortodoksista maailmaa, niin Suomessa kuin Kreikassakin. Kuva: Ksenofontoksen luostari
Ksenofontoksen luostari
Isä Damaskinos, millainen on pääsiäinen Kreikan Athosvuorella?
Lahden seurakunnat
Pääsiäistervehdys: Miksi Jumala sammutti taas valot?
Tytti Jäppiselle pääsiäinen on usein vilkasta työsesonkia. Lapsena ja nuorena hän vietti monta pääsiäistä Lapin maisemissa, mutta aikuisiän pääsiäistraditiot ovat vielä muotoutumisvaiheessa. "Kuuntelen esimerkiksi musiikkia sen mukaan, mitä päivää pääsiäisestä eletään. Tapoihini on kuulunut myös joko pääsiäisyön tai pääsiäispäivän messussa käyminen." Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
"Draama parhaimmillaan" – Pääsiäinen on juhla, jonka tunnelmia teatterikasvattaja Tytti Jäppinen elää vahvasti läpi mielessään
Munia tuova ja kätkevä pupu oli lapsille iloa tuottava suosittu pääsiäishahmo jo 1600-luvun Keski-Euroopassa, etenkin protestanttien parissa. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen