Sork­ka­e­läi­met ai­heut­ta­vat edel­leen on­gel­mia Lah­den Län­ti­sel­lä hau­taus­maal­la. Tar­kem­min sa­not­tu­na ky­sy­mys on val­ko­hän­tä­peu­rois­ta tai met­sä­kau­riis­ta tai mo­lem­mis­ta. Eläi­met syö­vät hau­doil­ta kuk­kia ja kak­ki­vat kii­tok­sek­si.

– Kel­tai­nen nau­ha oli­si kuu­lem­ma pa­ras nii­den pi­tä­mi­seen pois­sa, mut­ta ei alu­et­ta voi sel­lai­sel­la ym­pä­röi­dä, kun täs­tä me­nee Kan­kaan­ka­tu, ja on muu­ta­kin lii­ken­net­tä, hau­taus­maa­vas­taa­va Min­na Moi­la­nen sa­noo.

Eläi­met ovat mel­kein ke­sy­jä.

– Aa­mul­la, kun tu­lem­me töi­hin, ne ovat tääl­lä ja läh­te­vät pik­ku­hil­jaa pois, kun työt al­ka­vat.

Kut­su­mat­to­mat aa­mi­ais­vie­raat li­sää­vät hen­ki­lö­kun­nan työ­kuor­maa ja pi­to­jen seu­rauk­set häm­men­tä­vät omai­sia.

– Ku­kat vaih­de­taan vä­lit­tö­mäs­ti, kun va­hin­ko huo­ma­taan, mut­ta jos­kus voi käy­dä niin, et­tä omai­nen eh­tii hau­dal­le en­nen työn­te­ki­jää ja ih­met­te­lee, mitä on ta­pah­tu­nut. 

Ke­sään Moi­la­nen ai­koo va­rau­tua ti­laa­mal­la kuk­kia vii­me vuot­ta enem­män.

– Muu­ten olem­me ai­ka neu­vot­to­mia. Jos­tain syys­tä ne me­ne­vät hau­doil­le ja syö­vät ku­kin­not tar­kas­ti kuin veit­sel­lä lei­ka­ten. On­han meil­lä tääl­lä mui­ta­kin kuk­kais­tu­tuk­sia, mut­ta ei­vät ne nii­tä sa­mal­la ta­val­la kiin­nos­ta.