JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

"Avioliitto on miehen ja naisen liitto" – kirkol­lis­ko­kouksen päijät­hä­mä­läi­se­dus­ta­jilla selvä kanta samaa sukupuolta olevien vihkimiseen

Kirkolliskokous kokoontuu Turun kristillisellä opistolla kahdesti vuodessa, touko- ja marraskuussa. Koronapandemian takia uuden kokouksen ensimmäinen kokoontuminen siirrettiin toukokuulta elokuulle. Seuraavat kirkolliskokousvaalit toimitetaan vuonna 2024. Kuva: Aarne Ormio/Kirkon kuvapankki

Kirkolliskokous kokoontuu Turun kristillisellä opistolla kahdesti vuodessa, touko- ja marraskuussa. Koronapandemian takia uuden kokouksen ensimmäinen kokoontuminen siirrettiin toukokuulta elokuulle. Seuraavat kirkolliskokousvaalit toimitetaan vuonna 2024. Kuva: Aarne Ormio/Kirkon kuvapankki

3.7.2020
Janne Urpunen

Hol­lo­la­lai­nen Ai­mo Kos­ke­lo aloit­taa vii­den­nen kau­ten­sa kir­kol­lis­ko­kouk­ses­sa.

– Ta­lous­va­li­o­kun­nas­sa on kes­ken iso­ja pro­jek­te­ja, joi­ta olen ol­lut aloit­ta­mas­sa ja ha­lu­an vie­dä lop­puun, hän pe­rus­te­lee in­to­aan al­ka­val­le ne­li­vuo­tis­kau­del­le.

Ta­lou­sa­si­at ovat yri­ty­se­lä­mäs­sä uran­sa teh­neen Kos­ke­lon alaa. Kir­kol­lis­ko­kouk­sen ta­lous­va­li­o­kun­taan hän on kuu­lu­nut 12 vuot­ta.

– Tär­kein­tä on, et­tä kirk­ko huo­leh­tii pe­rus­teh­tä­väs­tään. Min­kä­lais­ten sei­nien si­säl­lä sitä teh­dään, on tois­si­jais­ta. Pe­rus­toi­min­toi­hin pi­tää tur­va­ta riit­tä­vät ta­lou­del­li­set re­surs­sit.

Vaik­ka kir­kon ta­lous on Kos­ke­lon mu­kaan pa­rem­mas­sa mal­lis­sa kuin kun­tien ja val­ti­on, so­peu­tus­toi­mia tar­vi­taan. Edus­ta­ja­kon­ka­ri kar­si­si ku­lu­ja muun mu­as­sa luo­pu­mal­la tar­peet­to­mis­ta kiin­teis­töis­tä, kan­nus­ta­mal­la seu­ra­kun­tia ti­lo­jen mo­ni­käyt­töön ja seu­ra­kun­tien vä­li­seen yh­teis­työ­hön sekä te­hos­ta­mal­la kir­kon hal­lin­toa.

– Ir­ti­sa­no­mi­set ei ole en­sim­mäi­nen kei­no. Jo­kai­nen pro­jek­ti ja in­ves­toin­ti pi­tää vie­dä luu­pin al­le, jot­ta näh­dään, pal­ve­lee­ko pyr­ki­mys kir­kon pe­rus­teh­tä­vää.

Pe­rus­teh­tä­vät on kir­jat­tu kirk­ko­la­kiin. Kir­kol­lis­ko­kous jät­ti vii­me is­tun­to­kau­del­la edus­kun­nal­le vuo­des­ta 2005 vi­reil­lä ol­leen eh­do­tuk­sen uu­des­ta kirk­ko­lais­ta, mut­ta edus­kun­nan hal­lin­to­va­li­o­kun­ta pa­laut­ti sen ta­kai­sin val­mis­te­luun.

– Oli yl­lä­tys, et­tä eh­do­tus tuli ta­kai­sin. En ole lai­nop­pi­nut, mut­ta kui­ten­kin sii­nä ym­mär­ryk­ses­sä, et­tä edus­kun­nal­le kel­paa­va esi­tys saa­daan val­miik­si al­ka­val­la kau­del­la, Kos­ke­lo sa­noo.

Kirkolliskokouskonkari Aimo Koskelo on ollut täysistunnon jäsen 16 vuotta ja kuulunut 12 vuotta kokouksen talousvaliokuntaan. Kuva: Janne Urpunen

Kirkolliskokouskonkari Aimo Koskelo on ollut täysistunnon jäsen 16 vuotta ja kuulunut 12 vuotta kokouksen talousvaliokuntaan. Kuva: Janne Urpunen

En­sim­mäi­sen kau­ten­sa kir­kol­lis­ko­kouk­ses­sa aloit­taa lah­te­lai­nen Vuok­ko Väns­kä. Väns­kä sa­noo ole­van­sa hy­vin pe­ril­lä tu­le­vas­ta, kos­ka on ol­lut val­mis­te­le­mas­sa ko­kouk­seen me­ne­viä asi­oi­ta nel­jän vuo­den ajan kirk­ko­hal­li­tuk­ses­sa.

– Kirk­ko­lain ko­ko­nai­suu­dis­tus on kir­kol­lis­ko­kouk­sen yk­kö­sa­sia. Val­mis­te­luun pa­lau­te­tus­sa lais­sa on pe­rus­tus­lail­li­sia koh­tia, joi­ta pi­tää hioa, mut­ta ei mi­tään isom­paa, hän sa­noo.

Kirk­ko­hal­li­tuk­ses­sa Väns­kä on ol­lut poh­ti­mas­sa kir­kon ta­lou­den va­kaut­ta­mis­ta. Hän ker­too, et­tä pu­het­ta on ol­lut esi­mer­kik­si vä­häl­lä käy­töl­lä ole­vis­ta ja huo­no­kun­tois­ta kiin­teis­töis­tä luo­pu­mi­ses­ta sekä seu­ra­kun­tien yh­dis­tä­mi­ses­tä. Hän ha­lu­aa kiin­nit­tää huo­mi­o­ta myös kir­kon jä­sen­mää­rään.

– Ve­ro­ker­ty­män vä­he­ne­mi­nen ei vie­lä tun­nu, mut­ta tu­le­vai­suu­des­sa asia on toi­nen, jos lap­sia ei enää kas­te­ta.

Väns­kä ei ha­lua vain py­säyt­tää jä­sen­mää­rän las­kua, vaan kään­tää sen nou­suun.

– Kris­tit­ty­nä toi­von ja us­kon, et­tä se on mah­dol­lis­ta.

Hän nä­kee, et­tä kir­kon on pi­det­tä­vä kiin­ni pe­rin­teis­tään ja otet­ta­va Raa­ma­tun sana niin kuin se on kir­joi­tet­tu.

– Olen kuul­lut sa­not­ta­van, et­tä jos kirk­ko oli­si aja­tuk­sil­taan mo­der­ni, ih­mi­set tu­li­si­vat kirk­koon, mut­ta käy­tän­tö ei tue aja­tus­ta.

Vas­tak­kai­ses­ta stra­te­gi­as­ta hän ot­taa esi­mer­kik­si eti­o­pi­a­lai­sen, kon­ser­va­tii­vi­sen Me­ka­ne Ye­sus -kir­kon, joka on maa­il­man suu­rin lu­te­ri­lai­nen kirk­ko ja kas­vaa edel­leen.

Väns­kän mu­kaan kirk­ko kai­paa pe­rus­te­ke­mi­sen­sä ja sa­no­man­sa te­rä­vöit­tä­mis­tä.

– Us­kos­ta Ju­ma­laan saa elä­mään­sä toi­von, mut­ta kirk­ko kiin­nos­taa vä­hi­ten nuo­ria mie­hiä. Mo­nil­le nuo­ril­le kir­kon sa­no­mal­la ei ole mer­ki­tys­tä tai nämä ei­vät sitä tun­ne.

Vuokko Vänskä haluaa, että kirkossa säilyy Raamatun sanaan perustuva usko ja julistus. Kuva: Janne Urpunen

Vuokko Vänskä haluaa, että kirkossa säilyy Raamatun sanaan perustuva usko ja julistus. Kuva: Janne Urpunen

Kir­kon uu­dis­tu­mis­ta aja­vaan Tul­kaa kaik­ki -liik­kee­seen kuu­lu­vaa lah­te­lais­ta Pent­ti Rau­ha­laa ei kir­kol­lis­ko­kouk­seen va­lit­tu, mut­ta hän toi­voo kir­kon uu­dis­tu­mis­ke­hi­tyk­sen jat­ku­van.

– Kir­kon stra­te­gia on kir­kol­lis­ko­kouk­sen iso ky­sy­mys. On­ko kirk­ko ins­ti­tuu­tio, joka kat­soo taak­se ja si­sään vai eteen ja ulos? Ol­laan­ko laa­ja kan­san­lii­ke vai sup­pe­am­paan ryh­mään kes­kit­ty­vä lii­ke, joka lo­pul­ta mar­gi­na­li­soi­tuu, Rau­ha­la ky­syy.

Am­mat­ti­kas­va­tus­neu­vos Rau­ha­lal­la on myös kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jän kou­lu­tus. Hä­nel­le­kin tär­kein­tä on tur­va­ta kir­kon hen­gel­li­sen työn re­surs­sit. Jä­sen­ka­toa Rau­ha­la läh­ti­si py­säyt­tä­mään tuo­mal­la kir­kon lä­hem­mäk­si ai­kuis­ten ar­kea.

– Rip­pi­kou­lu on nuor­ten suo­sik­ki, mut­ta kir­kon täy­tyy säi­lyt­tää yh­teys ih­mi­seen sen­kin jäl­keen. Lau­rea-am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lus­sa, jos­sa olin reh­to­ri­na, op­pi­lai­tos­pas­to­ri on osa hy­vin­voin­ti­työ­ryh­mää. Vas­taa­vaa kir­kol­lis­ta läs­nä­o­loa voi­si li­sä­tä myös työ­pai­koil­la.

Rehtori Pentti Rauhala eläköityi, mutta työura  jatkuu kasvatustieteen dosenttina. Kuva: Janne Urpunen

Rehtori Pentti Rauhala eläköityi, mutta työura jatkuu kasvatustieteen dosenttina. Kuva: Janne Urpunen

Eni­ten kir­kol­lis­ko­kou­se­dus­ta­jia ja­kaa ky­sy­mys sa­maa su­ku­puol­ta ole­vien pa­rien kir­kol­li­ses­ta vih­ki­mi­ses­tä. Ai­mo Kos­ke­lol­le ja Vuok­ko Väns­käl­le so­pi­si, et­tei asi­aa al­ka­val­la kau­del­la kä­si­tel­täi­si ol­len­kaan.

– Edel­li­sen kir­kol­lis­ko­kouk­sen 50-si­vui­ses­sa mie­tin­nös­sä to­de­taan, et­tä avi­o­liit­to on mie­hen ja nai­sen liit­to, ei­kä yh­teis­kun­nal­li­set tren­dit vai­ku­ta kir­kon op­piin. Toi­von, et­tä sii­tä ei tu­li­si ai­na­kaan kir­kol­lis­ko­kouk­sen pää­a­si­aa, kos­ka meil­lä on niin pal­jon muu­ta pää­tet­tä­vää, Väns­kä sa­noo.

Kos­ke­lo toi­voo, et­tei uu­sia aloit­tei­ta teh­täi­si hä­ti­köi­den.

– Jos uu­sia aloit­tei­ta on tar­vet­ta teh­dä, te­ki­jöi­den oli­si syy­tä käy­dä tar­koin läpi van­hat aloit­teet ja pu­heen­vuo­rot sekä sel­vit­tää, mitä asi­as­ta on kir­kol­lis­ko­kouk­ses­sa kes­kus­tel­tu ja lau­sut­tu vii­mei­sen kol­men kau­den ai­ka­na. Se oli­si koko kol­le­gi­on työn kun­ni­oit­ta­mis­ta ja fik­sua kaik­kia edus­ta­jia koh­taan, hän to­te­aa.

Pent­ti Rau­ha­lan ja Tul­kaa kaik­ki -liik­keen mie­les­tä kir­kon on pal­vel­ta­va jä­se­ni­ään vih­ki­mäl­lä kaik­ki pa­rit, jot­ka ovat yh­teis­kun­nan hy­väk­sy­mäs­sä avi­o­lii­tos­sa.

– Komp­ro­mis­si voi­si ol­la, et­tä kirk­ko hy­väk­syi­si sa­maa su­ku­puol­ta ole­vien vih­ki­mi­sen, mut­ta an­tai­si pa­peil­le oman­tun­non­va­pau­den kiel­täy­tyä vih­ki­mäs­tä. Kui­ten­kin niin, et­tä vih­ki­pap­pi pi­täi­si ai­na löy­tää, Rau­ha­la sa­noo, ja jat­kaa.

– Oman­tun­non­va­paus si­säl­tää mie­les­tä­ni myös sen, et­tei nii­hin pap­pei­hin, jot­ka vih­ki­vät sa­maa su­ku­puol­ta ole­vat pa­rit, saa koh­dis­taa min­kään­lai­sia ku­rin­pi­to­toi­mia. Kirk­ko ei voi toi­mia täs­sä asi­as­sa vas­toin maal­lis­ta lain­sää­dän­töä, avi­o­liit­to­la­kia ja tasa-ar­vo­la­kia. Lut­her­kin ko­ros­ti sekä maal­li­sen et­tä hen­gel­li­sen re­gi­men­tin omaa toi­mi­val­taa, mut­ta myös rin­nak­kai­ne­loa.

Kir­kon tut­ki­mus­kes­kuk­sen tut­ki­ja Veli-Mat­ti Sal­mi­nen nau­rah­taa, et­tei var­si­nai­ses­ti mi­tään uut­ta au­rin­gon al­la. Sa­mo­ja tee­mo­ja on kä­si­tel­ty en­nen­kin.

Kirk­ko tus­kin hy­väk­syy sa­maa su­ku­puol­ta ovien vih­ki­mis­tä kir­kois­sa ai­na­kaan ihan lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa.

– Sil­tä se näyt­tää. Kir­kon tut­ki­mus­kes­kuk­sen luot­ta­mus­hen­ki­lö­ky­se­lys­sä vuon­na 2019 vih­ki­mi­soi­keut­ta kan­nat­ti 1/3 vas­tan­neis­ta. Uu­des­sa kir­kol­lis­ko­kouk­ses­sa kan­nat­ta­jien mää­rä on suun­nil­leen sama, kun va­lit­si­ja­ryh­miä tar­kas­te­lee. Asi­an muut­ta­mi­seen vaa­di­taan kol­men nel­jän­nek­sen mää­rä­e­nem­mis­tö, jo­ten ei se ai­na­kaan al­ka­val­la kau­del­la ta­pah­du, Sal­mi­nen sa­noo.

Tut­ki­ja ar­vi­oi, et­tä kirk­ko­lain voi saa­da vii­lat­tua no­pe­as­ti­kin kun­toon, mut­ta sa­noo, et­tä lain sää­tä­mis­jär­jes­tyk­sen ny­ky­ai­kais­ta­mis­ta ja ke­ven­tä­mis­tä voi­si miet­tiä.

– Schau­ma­nin kirk­ko­lain (1869) aset­ta­mi­ses­ta läh­tien sää­tä­mis­jär­jes­tys on py­sy­nyt sa­man­lai­se­na: kir­kol­lis­ko­kous te­kee eh­do­tuk­sen kirk­ko­lais­ta, jon­ka edus­kun­ta joko hy­väk­syy tai hyl­kää.

Osa pe­rus­tus­lain tun­ti­jois­ta on sitä miel­tä, et­tä kirk­ko­lain sää­tä­mis­jär­jes­tys ei enää nat­saa val­ti­o­sään­nön pe­ru­sa­ja­tus­ten kans­sa.

Pau­li Rau­ti­ai­nen (jul­ki­soi­keu­den apu­laisp­ro­fes­so­ri) ky­syi Pe­rus­tus­la­kib­lo­gis­sa, pi­täi­si­kö kirk­ko­lain eri­tyi­sen sää­tä­mis­jär­jes­tyk­sen tar­peel­li­suut­ta ar­vi­oi­da uu­del­leen. Kir­kon oli­si tu­le­vai­suu­des­sa ra­jat­ta­va kirk­ko­lais­ta tar­kem­min kirk­ko­jär­jes­tyk­seen koh­dat, jot­ka ei­vät kuu­lu edus­kun­nan pää­tet­tä­vik­si, Sal­mi­nen to­te­aa.

Veli-Matti Salminen tutkii muun muassa kirkon ja yhteiskunnan rajapintaa sekä vuorovaikutusta. Kuva: Hannu Jukola

Veli-Matti Salminen tutkii muun muassa kirkon ja yhteiskunnan rajapintaa sekä vuorovaikutusta. Kuva: Hannu Jukola

Ta­lous­puo­lel­la yh­tei­sen sä­ve­len löy­tä­mis­tä hel­pot­taa al­ka­val­la kau­del­la se, et­tei kaik­kea ole­mas­sa ole­vaa tar­vit­se yl­lä­pi­tää.

– Lin­ja­taan mitä kar­si­taan ja mis­sä ai­ka­tau­lus­sa, Sal­mi­nen sa­noo.

Kir­kol­lis­ve­ro­tu­lo­jen su­pis­tu­mi­nen ei vie­lä suur­ta lai­vaa kei­nu­ta, mut­ta tut­ki­ja ke­hot­taa kir­kon ylin­tä päät­tä­vää elin­tä suun­taa­maan kat­seen­sa ho­ri­sont­tiin.

– Jot­kut ske­naa­ri­ot näyt­tä­vät, et­tä tu­le­vai­suu­des­sa enem­mis­tö kan­sas­ta ei kuu­lu kirk­koon. Sel­lai­nen nä­ky­mä kan­nat­taa ot­taa va­ka­vas­ti.

Täs­sä kir­kon ta­lous ja stra­te­gia kie­tou­tu­vat yh­teen. Jä­sen­ka­to pi­täi­si py­säyt­tää, mut­ta mil­lä kei­noin.

Kir­kol­lis­ko­kouk­sen en­sim­mäi­nen is­tun­to­kau­si on 10.–14.8. Tu­run kris­til­li­sel­lä opis­tol­la.

Lue lisää aiheesta

Päivän psalmi

Luetuimmat

Digilehti

Digilehti