Kevyen hoidon viheralueet voivat olla uusi normaali – ympäristöviikoilla keskusteltiin Lahden kaupunkiluonnosta
Kevyempi viheralueiden hoito tarkoittaa hoitotavan muuttamista tavalla, joka antaa luonnolle enemmän tilaa. Aiheesta keskusteltiin Päijät-Hämeen Ympäristöviikoilla. Kuva: Markus Luukkonen
Markus Luukkonen
Lahdessa keskusteltiin 5. kesäkuuta kaupunkiluonnosta sekä seurakuntien ja kaupungin mahdollisuuksista vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.
Lahden seurakuntien hautaustoimessa on tarjottu vuodesta 2024 lähtien vain perennahoitoja aiempien perenna- sekä kesäkukkahoitojen sijaan. Ilmastokestävyyden johtava asiantuntija Eira Rosberg-Airaksisen mielestä Lahden seurakunnat ansaitsee päätöksestä sulan hattuunsa. Perennat ovat kesäkukkia helppohoitoisempia ja sopivat seurakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Rosberg toteaa, että seurakunnat ja kaupunki voivat tehdä paljon viheralueidensa ympäristöystävällisyyden hyväksi.
– Annetaan puiden kasvaa vanhoiksi. Sillä saadaan sitä monimuotoisuutta ja lisää lintulajeja, Eira Rosberg-Airaksinen ehdotti yhtenä esimerkkinä.
Kesäkukista Rosberg-Airaksinen olisi valmis luopumaan kokonaan.
Kaikki keskustelijat eivät olleet tähän valmiita. Niillä on oma sijansa kaupungin paraatipaikoilla, kuten Lahden kauppatorilla ja kaupungintalon puistossa.
– Kesäkukilla on oma paikkansa huolellisesti suunnitelluissa ympäristöissä. Niiden ylläpito toki maksaa, sanoi kunnossapitohortonomi Aino-Maija Näveri Lahden kaupungilta.
Myös kokeneen kuntapäättäjän Merja Vahterin (kok.) mielestä kesäkukilla on sijansa.
– Ajatellaan vaikka Lahden kauppatoria – paha sinne on perennoita istuttaa. Myös kaupunkilaisilta tulee toistuvasti toivetta, että tori olisi kaunis, Vahter kertoi.
– Tori on Lahdessa iso. Oma mielipiteeni on, että sitä voitaisiin jakaa esimerkiksi puurivistöillä, ehdotti kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikalta 9. kesäkuuta väistynyt Sirkku Hildén (sd.).
Ympäristöviikkojen Erätauko-keskustelu nousi ajoittain filosofiselle tasolle. Katsommeko ympäristöä ihmisen vai elämän tarpeista, kysyi muotoilija-taiteilija Tuuli Sotamaa.
– Voisimmeko lisätä puhetta elämälähtöisestä suunnittelusta? Että ei olisi jyrkkää rajaa ihmisten ja elämän tarpeiden välillä. Lanunpuiston lahopuidenkin yhteyteen voisi laittaa selityksen siitä, mitä elämää niissä nyt kasvaa.
Metsäalueiden prosentuaalinen määrä on Lahdessa vähäinen verrattuna moniin muihin kaupunkeihin, katsoi Markku Lehtinen Salpausselän luonnonystävistä.
Lehtinen viittasi Helsingin Sanomien julkaisemaan ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Jenni Lehtimäen tuoreeseen tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin lapsuudessa puhkeavien elintasosairauksien ja asuinpaikan yhteyttä. Alustavien tulosten mukaan adhd, astma, autismi, atooppinen ihottuma ja tulehdukselliset suolistosairaudet olivat yhteydessä tiiviiseen asuinympäristöön.
Sen sijaan peltojen ja metsän lähellä asuminen vähensi näiden vaivojen riskiä.
– Mitä enemmän lapset liikkuvat metsissä, sitä terveempiä he ovat, Lehtinen summasi.
Tutkimustiedolla ja hyvällä viestinnällä voi olla nopeakin vaikutus ihmisten käyttäytymiseen, Sirkku Hildén muistutti.
Hildénin mukaan Lahden kaupunki ei ole saanut niin paljon palautetta viheralueista kuin edellisinä vuosina. Hänen mukaansa se voi viitata siihen, että pörriäisystävälliset, kevyemmän hoidon viheralueet hyväksytään nyt entistä paremmin.
– Kun katsotaan tosiasioita, meilläkin on metsää silmänkantamattomiin. Lisäksi joka puolelta Lahtea on lyhyet välimatkat luontoon, Merja Vahter muistutti.
Tuuli Sotamaa huomautti, että suomalaisten neitseellinen luontokuva voi olla joskus virheellinen.
– Että näyttää luonnolta, mutta ei sitä oikeasti ole. Esimerkiksi järviluonto voi pinnan alla olla kuollutta ja metsätkin yksipuolisesti talousmetsiä. Voimme tehdä vielä paljon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
"Kevyen hoidon viheralueet Lahdessa" -niminen Erätauko-keskustelu järjestettiin kauppakeskus Trion Palvelutorilla 5. kesäkuuta osana Päijät-Hämeen Ympäristöviikkojen ohjelmaa.
Mukana keskustelemassa olivat Mari Aartolahti, Tomi Alasalmi, Sirkku Hildén, Markku Lehtinen, Aino-Maija Näveri, Eira Rosberg-Airaksinen, Tuuli Sotamaa ja Merja Vahter. Keskustelua luotsasi Tanja Oguntuase Lahden seurakuntayhtymästä.
Kevyen hoidon viheralueet
Positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin
Kevyempi viheralueiden hoito tarkoittaa hoitotavan muuttamista tavalla, joka antaa luonnolle enemmän tilaa. Esimerkiksi nurmikon harvempi leikkuu, niittyjen salliminen tai luonnonkasvillisuuden suosiminen tukee pölyttäjiä ja monimuotoisuutta.
Lähestymistapa soveltuu myös hautausmaiden ja kirkkojen viheralueisiin, joissa rauha, luonnonläheisyys ja elämän kiertokulku ovat läsnä konkreettisesti.
Kaupunkiluonnolla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin: se tarjoaa rauhoittumista, merkityksellisyyden kokemuksia ja tilaa hiljentymiselle. Niittymäiset ja kevyemmin hoidetut viheralueet voivat tukea tätä yhteyttä.
Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä koe muutosta myönteisesti. Niitty voi näyttää epäsiistiltä tai hoitamattomalta, mikä herättää huolta paikan arvokkuudesta, muistamisesta ja jopa turvallisuuden tunteesta. Esimerkiksi hautausmaalla moni kokee tärkeäksi, että läheisen lepopaikka on siisti ja viimeistelty.
Kevyemmän hoidon symbolinen merkitys voi jäädä epäselväksi ilman avointa viestintää ja keskustelua.
Lähde: Tanja Oguntuasen alustus Lahden Ympäristöviikkojen Erätauko-keskustelussa 5.6.2025