Arkki­teh­ti Carl Lud­vig En­ge­lin suun­nit­te­le­ma Hei­no­lan kir­kon kel­lo­ta­pu­li kun­nos­te­taan tä­män vuo­den ai­ka­na.

Alun pe­rin oli mää­rä vain kor­ja­ta kel­lo ja maa­la­ta ta­pu­li.

– Suun­ni­tel­ma muut­tui, kun ta­pu­lin ala­o­sas­sa ha­vait­tiin la­ho­vau­rio, to­te­aa seu­ra­kun­nan ta­lous­pääl­lik­kö Mir­ja Sten­roos.

Kos­ka la­ho­vau­ri­ot ulot­tu­vat ta­pu­lin nel­jään alim­paan hir­si­ker­taan, tu­lee kor­jauk­ses­ta vaa­ti­va.

– Kun kan­ta­viin ra­ken­tei­siin puu­tu­taan ja työ edel­lyt­tää eri­tyis­tä osaa­mis­ta, tar­vi­taan tätä kos­ke­vat suun­ni­tel­mat. Seu­ra­kun­ta on ti­lan­nut suun­ni­tel­mat kirk­ko­ra­ken­nus­ten kor­jauk­siin eri­kois­tu­neel­ta suun­nit­te­li­jal­ta Vir­pi Ter­vo­sel­ta, Sten­roos ker­too.

Työn luon­teen ja ra­ken­nuk­sen his­to­ri­al­lis­ten ar­vo­jen vuok­si seu­ra­kun­nan on saa­ta­va kor­jauk­seen myös Mu­se­o­vi­ras­ton ja Kirk­ko­hal­li­tuk­sen lupa.

Ter­vo­sen mu­kaan suun­nit­te­lu on vie­lä kes­ken, ei­kä kor­jaus­työn aloi­tus­ta sik­si voi vie­lä tar­kal­leen tie­tää. Ta­voit­tee­na on saa­da suun­ni­tel­mat val­miik­si tou­ko­kuu­hun men­nes­sä, jot­ta Mu­se­o­vi­ras­to ja Kirk­ko­hal­li­tus eh­ti­si­vät kä­si­tel­lä ne en­nen ke­sä­lo­mia.

– Ta­pu­lis­ta ei ole ole­mas­sa ny­ky­vaa­ti­mus­ten mu­kai­sia pii­rus­tuk­sia. Läh­tö­koh­ta­na on En­ge­lin pa­ti­noi­tu­nut pii­rus­tus vuo­del­ta 1839, Ter­vo­nen sa­noo.

Sik­si tor­ni on mi­tat­ta­va tar­kem­min ja sii­tä on laa­dit­ta­va ra­ken­nus­pii­rus­tuk­set, en­nen kuin kor­jaus voi­daan suun­ni­tel­la ja hy­väk­syt­tää vi­ra­no­mai­sil­la. Ra­ken­nus­lu­paa Ter­vo­nen ei us­ko kor­jauk­sen vaa­ti­van, kos­ka kyse ei ole muu­tos­työs­tä.

– Täy­tyy vie­lä kes­kus­tel­la Hei­no­lan ra­ken­nus­tar­kas­ta­jan kans­sa, jos il­moi­tus­me­net­te­ly riit­täi­si. Se no­peut­tai­si työn aloit­ta­mis­ta.

La­ho­vau­ri­on syys­tä Ter­vo­sel­la on vain ar­vai­lu­ja.

– Ta­pu­lin hir­si­ra­ken­net­ta jäy­kis­tä­vät ul­ko­nur­kis­sa ne­li­ön muo­toon sal­vo­tut hir­si­ar­kut. Mer­kil­lis­tä on, et­tä vain yh­del­lä kul­mal­la ole­va ark­ku on ala­o­sas­taan la­hon­nut, hän poh­tii.

Hei­no­lan ex-mu­se­on­joh­ta­ja Kari-Paa­vo Kok­ki on otak­su­nut, et­tä yh­des­sä ar­kus­sa saat­toi sota-ai­ka­na ol­la kar­si­na pos­su­ja var­ten. Tä­hän viit­taa­vat si­sä­sei­nis­sä ole­vat jäl­jet sekä ark­kuun teh­ty ovi­auk­ko. Tämä se­lit­täi­si myös kos­teus­vau­ri­ot.

Kun Heinolan kirkon kellotapulin alimmat hirsikerrat on vaihdettu, korjataan kellokoneisto ja tapulin pintaan vedetään uusi maali, kertoo kiinteistönhoitaja Ilpo Haggrén. Kuva: Esa Arvekari

Esa Arvekari

Kel­lon ja ta­pu­lin kor­jaus sekä ta­pu­lin ul­ko­maa­laus kil­pai­lu­te­taan.

– Ai­van ta­val­lis­ta ra­ken­nus­työ­tä tämä ei ole. Te­ki­jän tu­lee hal­li­ta pe­rin­tei­set kor­jaus­me­ne­tel­mät. His­to­ri­al­li­siin hir­si­ra­ken­nuk­siin eri­kois­tu­nei­ta kor­jaa­jia on maas­sa vä­hän, mut­ta työ­hön on toi­vei­ta saa­da tar­jous jopa pai­kal­li­sel­ta te­ki­jäl­tä, Ter­vo­nen us­koo

Jos on mah­dol­lis­ta, et­tä hank­keen kil­pai­lu­tus voi­daan aloit­taa jo lu­pap­ro­ses­sin ai­ka­na, pääs­tään kun­nos­tus­töi­hin jo ke­säl­lä.

Kor­jaus on mää­rä teh­dä vuo­den lop­puun men­nes­sä.

– Hank­kee­seen on bud­je­toi­tu täl­le vuo­del­le 81 650 eu­roa, Sten­roos vah­vis­taa.

Täs­tä hir­si­ke­hi­kon kor­jauk­sen suun­nit­te­luun ja to­teu­tuk­sen osoi­te­taan 40 000 eu­roa, ta­pu­lin ul­ko­maa­lauk­seen 17 500 eu­roa sekä kel­lon ja soit­to­au­to­ma­tii­kan kor­jauk­seen 24 150 eu­roa.