Merkillinen lahovaurio tuplaa Heinolan kellotapulin korjausbudjetin
Tapulista ei ole olemassa nykyvaatimusten mukaisia piirustuksia. Lähtökohtana on Engelin patinoitunut piirustus vuodelta 1839.
Lahovaurion kärsineessä hirsiarkussa arvellaan pidetyn sota-aikana sikoja. Se on mahdollinen selitys kosteusvaurioille. Sisätilaa näyttää kiinteistönhoitaja Ilpo Haggrén. Kuva: Esa Arvekari
Esa Arvekari
Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema Heinolan kirkon kellotapuli kunnostetaan tämän vuoden aikana.
Alun perin oli määrä vain korjata kello ja maalata tapuli.
– Suunnitelma muuttui, kun tapulin alaosassa havaittiin lahovaurio, toteaa seurakunnan talouspäällikkö Mirja Stenroos.
Koska lahovauriot ulottuvat tapulin neljään alimpaan hirsikertaan, tulee korjauksesta vaativa.
– Kun kantaviin rakenteisiin puututaan ja työ edellyttää erityistä osaamista, tarvitaan tätä koskevat suunnitelmat. Seurakunta on tilannut suunnitelmat kirkkorakennusten korjauksiin erikoistuneelta suunnittelijalta Virpi Tervoselta, Stenroos kertoo.
Työn luonteen ja rakennuksen historiallisten arvojen vuoksi seurakunnan on saatava korjaukseen myös Museoviraston ja Kirkkohallituksen lupa.
Tervosen mukaan suunnittelu on vielä kesken, eikä korjaustyön aloitusta siksi voi vielä tarkalleen tietää. Tavoitteena on saada suunnitelmat valmiiksi toukokuuhun mennessä, jotta Museovirasto ja Kirkkohallitus ehtisivät käsitellä ne ennen kesälomia.
– Tapulista ei ole olemassa nykyvaatimusten mukaisia piirustuksia. Lähtökohtana on Engelin patinoitunut piirustus vuodelta 1839, Tervonen sanoo.
Siksi torni on mitattava tarkemmin ja siitä on laadittava rakennuspiirustukset, ennen kuin korjaus voidaan suunnitella ja hyväksyttää viranomaisilla. Rakennuslupaa Tervonen ei usko korjauksen vaativan, koska kyse ei ole muutostyöstä.
– Täytyy vielä keskustella Heinolan rakennustarkastajan kanssa, jos ilmoitusmenettely riittäisi. Se nopeuttaisi työn aloittamista.
Lahovaurion syystä Tervosella on vain arvailuja.
– Tapulin hirsirakennetta jäykistävät ulkonurkissa neliön muotoon salvotut hirsiarkut. Merkillistä on, että vain yhdellä kulmalla oleva arkku on alaosastaan lahonnut, hän pohtii.
Heinolan ex-museonjohtaja Kari-Paavo Kokki on otaksunut, että yhdessä arkussa saattoi sota-aikana olla karsina possuja varten. Tähän viittaavat sisäseinissä olevat jäljet sekä arkkuun tehty oviaukko. Tämä selittäisi myös kosteusvauriot.
Kun Heinolan kirkon kellotapulin alimmat hirsikerrat on vaihdettu, korjataan kellokoneisto ja tapulin pintaan vedetään uusi maali, kertoo kiinteistönhoitaja Ilpo Haggrén. Kuva: Esa Arvekari
Esa Arvekari
Kellon ja tapulin korjaus sekä tapulin ulkomaalaus kilpailutetaan.
– Aivan tavallista rakennustyötä tämä ei ole. Tekijän tulee hallita perinteiset korjausmenetelmät. Historiallisiin hirsirakennuksiin erikoistuneita korjaajia on maassa vähän, mutta työhön on toiveita saada tarjous jopa paikalliselta tekijältä, Tervonen uskoo
Jos on mahdollista, että hankkeen kilpailutus voidaan aloittaa jo lupaprosessin aikana, päästään kunnostustöihin jo kesällä.
Korjaus on määrä tehdä vuoden loppuun mennessä.
– Hankkeeseen on budjetoitu tälle vuodelle 81 650 euroa, Stenroos vahvistaa.
Tästä hirsikehikon korjauksen suunnitteluun ja toteutuksen osoitetaan 40 000 euroa, tapulin ulkomaalaukseen 17 500 euroa sekä kellon ja soittoautomatiikan korjaukseen 24 150 euroa.