JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mielipiteet

Seppo Häkkinen: Kovassa koulussa – hyvin­voinnin keskellä voi syntyä harha, että ihminen hallitsee elämää

4.4.2020
Seppo Häkkinen

Mie­li­sar­ja­ku­va­ni on Ha­rald Hir­mui­nen. Olen lei­kel­lyt osu­via sar­ja­ku­via leh­dis­tä kir­je­kuo­rel­li­sen ja hyl­lys­tä­ni löy­tyy use­am­pia Ha­rald Hir­mui­sen al­bu­me­ja.

Yk­si par­hai­ta Ha­ral­din oi­val­luk­sia mie­les­tä­ni on tuon kun­non vii­kin­gin tun­nus­lau­se: ”Elä­mä on pää­o­sal­taan so­taa ja tais­te­lua ja jos­kus sii­hen si­säl­tyy myös vai­ke­am­pia ai­ko­ja.” Ele­tään­pä nyt sit­ten Ha­ral­din luo­kit­te­lun mu­kaan ”so­taa ja tais­te­lua” tai ”vai­ke­am­pia ai­ko­ja”, niin ko­ro­na­e­pi­de­mi­an vuok­si olem­me jou­tu­neet yl­lät­tä­en myrs­kyn kes­kel­le.

Niin hul­lul­ta kuin se tun­tuu­kin, mur­ro­sai­kaan si­säl­tyy ai­na myös myön­tei­siä ja ra­ken­ta­via mah­dol­li­suuk­sia. Kii­nan kie­len krii­siä tar­koit­ta­va sana il­mais­taan kah­del­la mer­kil­lä, jois­ta toi­nen tar­koit­taa vaa­raa ja toi­nen mah­dol­li­suut­ta.

Myös krei­kan kie­les­sä sa­nal­la ”kri­sis” on sa­man­ta­pai­nen mer­ki­tys. Se voi­daan suo­men­taa tuo­mi­o­na, jol­loin pun­ni­taan se, mikä on kes­tä­vää, mikä ei. Kes­tä­mä­tön hä­vi­ää, ter­ve jää ja luo uu­sia mah­dol­li­suuk­sia. Sa­mal­la se avaa tie­tä kas­vul­le.

Ku­ka­pa ha­lu­ai­si va­paa­eh­toi­ses­ti jou­tua myrs­kyn rie­po­tel­ta­vak­si ja epä­var­muu­den kou­riin. Mie­luum­min sitä eläi­si myö­tä­tuu­les­sa ja jat­ku­vas­sa on­nen ti­las­sa. Mut­ta se on har­haa. Kir­jai­li­ja Tito Col­li­an­der on sa­no­nut vii­saas­ti: ”Me läh­dem­me sii­tä, et­tä elä­män tu­lee ol­la help­poa, sik­si se on niin vai­ke­aa.”

Elä­mäs­sä vuo­rot­te­le­vat ilot ja su­rut, tyy­net ja myrs­kyt. Sekä yk­si­lö et­tä yh­tei­sö voi­vat op­pia kum­mas­ta­kin.

Ko­ro­na­vi­ru­se­pi­de­mi­an ope­tuk­se­na on ai­na­kin se, et­tä elä­mäs­sä ei ole it­ses­tään­sel­vyyk­siä. Poh­jois­mai­sen hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­nan kas­va­til­le tämä on tar­peel­li­nen muis­tu­tus. Muu­ta­ma su­ku­pol­vi sit­ten kul­ku­tau­dit oli­vat vit­saus, jos­ta var­jel­tu­mis­ta pyy­det­tiin ju­ma­lan­pal­ve­luk­sen esi­ru­kouk­ses­sa sun­nun­tais­ta toi­seen. Vii­me vii­kot ovat osoit­ta­neet, et­tä ru­kous on yhä ajan­koh­tai­nen.

Ka­te­kis­muk­sen aa­mu- ja il­ta­ru­kouk­seen si­säl­tyy sy­väl­li­nen vii­saus. Ru­koi­li­ja lau­suu Ju­ma­lal­le: ”Minä an­nan it­se­ni, ruu­mii­ni, sie­lu­ni ja kaik­ke­ni, si­nun kä­sii­si.” Ih­mi­nen jät­tää it­sen­sä ko­ko­naan joka aa­mu ja joka il­ta Ju­ma­lan hal­tuun.

Nuo­rem­pa­na mi­nua no­lot­ti, kun kes­kus­te­lu­kump­pa­ni päät­ti ta­paa­mi­sen tai neu­vot­te­lun ajan­koh­dan so­pi­mi­sen sa­noi­hin ”jos Ju­ma­la suo”. Se tun­tui tur­hal­ta hurs­kas­te­lul­ta ja oman us­kon­sa ko­ros­ta­mi­sel­ta. Aja­tuk­sis­sa­ni pi­din sel­lais­ta hi­mous­ko­vai­suu­te­na. Pak­ko­ko sitä on us­ko­aan joka pai­kas­sa tuo­da esil­le? Ei­kö rii­tä, et­tä mus­li­mit ara­bi­maa­il­mas­sa päät­tä­vät pu­heen­sa ins­hal­lah, ”jos Ju­ma­la suo”?

Sit­tem­min elä­mä on opet­ta­nut. Hy­vin­voin­nin kes­kel­lä elä­mi­nen voi syn­nyt­tää har­han, et­tä ih­mi­nen hal­lit­see elä­mää, riit­tää it­se it­sel­leen ja on it­sen­sä ju­ma­la. Hä­dän kes­kel­lä ih­mi­nen ei kui­ten­kaan rii­tä it­sen­sä tur­vak­si ja pe­las­ta­jak­si. Tar­vit­sem­me toi­nen tois­tam­me ja Ju­ma­laa.

Sil­mil­le nä­ky­mä­tön vi­rus on kova opet­ta­ja. Sen kou­lus­sa op­pii pe­rus­läk­syn, jos­ta Jaa­kob kir­jees­sään opas­taa: ”Näin tei­dän tu­li­si sa­noa: ’Jos Her­ra tah­too, niin me eläm­me ja teem­me sitä ja sitä.’” (Jaak. 4:15).

Kir­joit­ta­ja on Mik­ke­lin hiip­pa­kun­nan piis­pa.

Lue lisää aiheesta

Päivän psalmi

Luetuimmat

Digilehti

Digilehti