Uusi pyhiinvaellusreitti suunnitteilla Nastolaan – "Pienestä arkisesta vaelluksesta voi tulla ihmiselle tosi merkittävä"
Luomaniemen toimintakeskuksen (kuvassa) ja Hevosniemen välille rakennetaan vuoden 2025 kuluessa uusi pyhiinvaellusreitti. Reitti toteutuu sillä edellytyksellä, että rakentamiseen saadaan ulkopuolista rahoitusta. Kuva: Markku Lehtinen
Markku Lehtinen
Nastolaan suunnitellaan omaa pyhiinvaellusreittiä. Nastolan seurakuntaneuvosto hyväksyi 23. tammikuuta esityksen, jonka mukaan välille Luomaniemi–Hevosniemi rakennetaan vuoden 2025 aikana uusi pyhiinvaellusreitti. Reitti toteutuu sillä edellytyksellä, että maastoreitin rakentamiseen saadaan ulkopuolista rahoitusta.
Pyhiinvaelluksessa hyödynnetään digitaalisuutta, jolloin maastossa liikkumisen ohella reitillä käytetään älypuhelimen kartta- ja hartaussovellusta. Hankkeen rahoittamiseksi on mahdollista hakea Päijänne-Leaderin kautta tukea, joka kattaisi lähinnä sopivan maastoreitin muokkaamiseen liittyvät kulut. Seurakunnan vastuulle jäisi jatkossa mobiilisovelluksesta aiheutuvat kulut.
Reitin selvitysmiehenä on toiminut seurakuntaneuvoston jäsen Kai Henttonen. Henttonen on kartoittanut vaellusreitin rakentamista Turun arkkihiippakunnan pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Annastiina Papinahon avustuksella, ja ryhmä nastolalaisia on tutustunut muun muassa Turussa sijaitsevaan Pyhiinvaelluskeskukseen.
Papinaho kävi myös kertomassa pyhiinvaellustoiminnasta Nastolan seurakuntaneuvostolle. Kirkkoherra Kari Eskelinen kuvailee esitystä hyvin inspiroivaksi.
– Neuvosto päätti yksimielisesti ryhtyä rakentamaan pyhiinvaellusreittiä. Se on tässä vaiheessa noin 3,5 kilometrin pituinen ja alkaisi Luomaniemen toimintakeskuksen tuntumasta, kiertäisi kirkonkylän alueella ja päättyisi Hevosniemeen. Kai Henttonen ja hänen kokoama valmistelutyöryhmä tekee kevään aikana tarkemman reittiehdotuksen ja hankesuunnitelman sekä selvittää rahoituksen, kertoo Eskelinen.
Kirkkoherran mukaan mobiilisti toimiva pyhiinvaellusreitti palvelee monin tavoin paikkakuntalaisia sekä mahdollisesti myös turisteja.
– Reitti voisi olla uusi vetovoimatekijä esimerkiksi Luomaniemen toimintakeskukselle. Myös seurakunnan leiri- ja tapahtumatoiminnalle pyhiinvaellusreitti antaa uusia mahdollisuuksia. Sisällöltään reitti tulisi olemaan pyhiinvaellus-, kulttuuri- ja luontopolku. Toisin sanoen hengellisyyttä, paikallishistoriaa ja luonnosta saatavaa iloa ja hyvinvointia, Eskelinen visioi.
Päijät-Hämeestä löytyy entuudestaan ainakin Pyhän Olavin mannerreitti, joka kulkee Sysmän Pyhän Olavin kirkon ja Asikkalan kirkonkylän ohi. Pyhiinvaellus tuo monelle mieleen eteläeurooppalaiset pitkät vaellusreitit Santiago de Compostelasta lähtien, mutta ajattelu saa koko ajan lisää jalansijaa myös Suomen maaperällä.
– Monelle tulee mieleen keskiaika ja pitkät etäisyydet. Kuitenkin keskiajallakin tehtiin pieniä arkisia pyhiinvaelluksia. Niistä ei vaan jäänyt niin paljon lähteitä historiankirjoitukseen, Annastiina Papinaho kertaa.
Yhden määritelmän mukaan pyhiinvaellus on kehonvaraista rukousta, jossa tehdyt askelet rytmittävät päivää. Papinahon mukaan pyhiinvaeltaja itse lopulta antaa toiminnalleen merkityksen.
– Pyhiinvaelluksia on niin monta kuin vaeltajiakin. Pienestä arkisesta pyhiinvaelluksesta voi tulla ihmiselle tosi merkittävä. Toisaalta pitkäkään vaellus ei välttämättä mullista elämää. Anti jää ihmisen itsensä määriteltäväksi.
Jos pyhiinvaellus on seurakunnan ohjaama, matkan varrella voidaan esimerkiksi rukoilla, laulaa virsiä tai hiljentyä.
Papinaho huomauttaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä pitkälle matkalle.
– Jos sellaiselle voi lähteä, kokemus voi olla tosi arvokas. Mutta tunnun pysähtymisestä voi saada myös lyhyellä matkalla arjen keskellä. Itse en pysty määräämään kaikkea, tässä on minun paikkani ja hetkeni, tässä minä kuljen. Ehkä arkikin asettuu paremmin uomaansa, kun pystyy päästämään siitä hetkeksi irti.
Turun Pyhiinvaelluskeskus on eräänlainen sateenvarjo kaikelle Suomessa tapahtuvalle pyhiinvaellustoiminnalle. Keskusta rahoittavat evankelisluterilainen kirkko ja Turun kaupunki yhdessä. Se on Suomen ensimmäinen. Vaasaan perustettiin viime syksynä pienempi keskus.
– Työni on käytännössä pyhiinvaellustoiminnan edistämistä ja keskuksen koordinoimista. Iso osa työstä on viestintää: mitä pyhiinvaellus on, miten pääsee itse matkaan ja kuinka voi rakentaa reittejä? Meiltä löytyy materiaaleja, joita voi hyödyntää myös kasvatustyössä. Lisäksi Pyhiinvaelluskeskuksella on joitakin omia reittihankkeita.