Nas­to­laan suun­ni­tel­laan omaa py­hiin­va­el­lus­reit­tiä. Nas­to­lan seu­ra­kun­ta­neu­vos­to hy­väk­syi 23. tam­mi­kuu­ta esi­tyk­sen, jon­ka mu­kaan vä­lil­le Luo­ma­nie­mi–He­vos­nie­mi ra­ken­ne­taan vuo­den 2025 ai­ka­na uu­si py­hiin­va­el­lus­reit­ti. Reit­ti to­teu­tuu sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, et­tä maas­to­rei­tin ra­ken­ta­mi­seen saa­daan ul­ko­puo­lis­ta ra­hoi­tus­ta.

Py­hiin­va­el­luk­ses­sa hyö­dyn­ne­tään di­gi­taa­li­suut­ta, jol­loin maas­tos­sa liik­ku­mi­sen ohel­la rei­til­lä käy­te­tään äly­pu­he­li­men kart­ta- ja har­taus­so­vel­lus­ta. Hank­keen ra­hoit­ta­mi­sek­si on mah­dol­lis­ta ha­kea Päi­jän­ne-Le­a­de­rin kaut­ta tu­kea, joka kat­tai­si lä­hin­nä so­pi­van maas­to­rei­tin muok­kaa­mi­seen liit­ty­vät ku­lut. Seu­ra­kun­nan vas­tuul­le jäi­si jat­kos­sa mo­bii­li­so­vel­luk­ses­ta ai­heu­tu­vat ku­lut.

Rei­tin sel­vi­tys­mie­he­nä on toi­mi­nut seu­ra­kun­ta­neu­vos­ton jä­sen Kai Hent­to­nen. Hent­to­nen on kar­toit­ta­nut va­el­lus­rei­tin ra­ken­ta­mis­ta Tu­run ark­ki­hiip­pa­kun­nan py­hiin­va­el­lus­toi­min­nan pro­jek­ti­pääl­lik­kö An­nas­tii­na Pa­pi­na­hon avus­tuk­sel­la, ja ryh­mä nas­to­la­lai­sia on tu­tus­tu­nut muun mu­as­sa Tu­rus­sa si­jait­se­vaan Py­hiin­va­el­lus­kes­kuk­seen.

Pa­pi­na­ho kävi myös ker­to­mas­sa py­hiin­va­el­lus­toi­min­nas­ta Nas­to­lan seu­ra­kun­ta­neu­vos­tol­le. Kirk­ko­her­ra Kari Es­ke­li­nen ku­vai­lee esi­tys­tä hy­vin ins­pi­roi­vak­si.

– Neu­vos­to päät­ti yk­si­mie­li­ses­ti ryh­tyä ra­ken­ta­maan py­hiin­va­el­lus­reit­tiä. Se on täs­sä vai­hees­sa noin 3,5 ki­lo­met­rin pi­tui­nen ja al­kai­si Luo­ma­nie­men toi­min­ta­kes­kuk­sen tun­tu­mas­ta, kier­täi­si kir­kon­ky­län alu­eel­la ja päät­tyi­si He­vos­nie­meen. Kai Hent­to­nen ja hä­nen ko­ko­a­ma val­mis­te­lu­työ­ryh­mä te­kee ke­vään ai­ka­na tar­kem­man reit­tieh­do­tuk­sen ja han­ke­suun­ni­tel­man sekä sel­vit­tää ra­hoi­tuk­sen, ker­too Es­ke­li­nen.

Kirk­ko­her­ran mu­kaan mo­bii­lis­ti toi­mi­va py­hiin­va­el­lus­reit­ti pal­ve­lee mo­nin ta­voin paik­ka­kun­ta­lai­sia sekä mah­dol­li­ses­ti myös tu­ris­te­ja.

– Reit­ti voi­si ol­la uu­si ve­to­voi­ma­te­ki­jä esi­mer­kik­si Luo­ma­nie­men toi­min­ta­kes­kuk­sel­le. Myös seu­ra­kun­nan lei­ri- ja ta­pah­tu­ma­toi­min­nal­le py­hiin­va­el­lus­reit­ti an­taa uu­sia mah­dol­li­suuk­sia. Si­säl­löl­tään reit­ti tu­li­si ole­maan py­hiin­va­el­lus-, kult­tuu­ri- ja luon­to­pol­ku. Toi­sin sa­no­en hen­gel­li­syyt­tä, pai­kal­lis­his­to­ri­aa ja luon­nos­ta saa­ta­vaa iloa ja hy­vin­voin­tia, Es­ke­li­nen vi­si­oi. 

Päi­jät-Hä­mees­tä löy­tyy en­tuu­des­taan ai­na­kin Py­hän Ola­vin man­ner­reit­ti, joka kul­kee Sys­män Py­hän Ola­vin kir­kon ja Asik­ka­lan kir­kon­ky­län ohi. Py­hiin­va­el­lus tuo mo­nel­le mie­leen ete­lä­eu­roop­pa­lai­set pit­kät va­el­lus­rei­tit San­ti­a­go de Com­pos­te­las­ta läh­tien, mut­ta ajat­te­lu saa koko ajan li­sää ja­lan­si­jaa myös Suo­men maa­pe­räl­lä.

– Mo­nel­le tu­lee mie­leen kes­ki­ai­ka ja pit­kät etäi­syy­det. Kui­ten­kin kes­ki­a­jal­la­kin teh­tiin pie­niä ar­ki­sia py­hiin­va­el­luk­sia. Niis­tä ei vaan jää­nyt niin pal­jon läh­tei­tä his­to­ri­an­kir­joi­tuk­seen, An­nas­tii­na Pa­pi­na­ho ker­taa.

Yh­den mää­ri­tel­män mu­kaan py­hiin­va­el­lus on ke­hon­va­rais­ta ru­kous­ta, jos­sa teh­dyt as­ke­let ryt­mit­tä­vät päi­vää. Pa­pi­na­hon mu­kaan py­hiin­va­el­ta­ja it­se lo­pul­ta an­taa toi­min­nal­leen mer­ki­tyk­sen.

– Py­hiin­va­el­luk­sia on niin mon­ta kuin va­el­ta­ji­a­kin. Pie­nes­tä ar­ki­ses­ta py­hiin­va­el­luk­ses­ta voi tul­la ih­mi­sel­le tosi mer­kit­tä­vä. Toi­saal­ta pit­kä­kään va­el­lus ei vält­tä­mät­tä mul­lis­ta elä­mää. An­ti jää ih­mi­sen it­sen­sä mää­ri­tel­tä­väk­si.

Jos py­hiin­va­el­lus on seu­ra­kun­nan oh­jaa­ma, mat­kan var­rel­la voi­daan esi­mer­kik­si ru­koil­la, lau­laa vir­siä tai hil­jen­tyä.

Pa­pi­na­ho huo­maut­taa, et­tä kai­kil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta läh­teä pit­käl­le mat­kal­le.

– Jos sel­lai­sel­le voi läh­teä, ko­ke­mus voi ol­la tosi ar­vo­kas. Mut­ta tun­nun py­säh­ty­mi­ses­tä voi saa­da myös ly­hy­el­lä mat­kal­la ar­jen kes­kel­lä. It­se en pys­ty mää­rää­mään kaik­kea, täs­sä on mi­nun paik­ka­ni ja het­ke­ni, täs­sä minä kul­jen. Eh­kä ar­ki­kin aset­tuu pa­rem­min uo­maan­sa, kun pys­tyy pääs­tä­mään sii­tä het­kek­si ir­ti.

Tu­run Py­hiin­va­el­lus­kes­kus on erään­lai­nen sa­teen­var­jo kai­kel­le Suo­mes­sa ta­pah­tu­val­le py­hiin­va­el­lus­toi­min­nal­le. Kes­kus­ta ra­hoit­ta­vat evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­nen kirk­ko ja Tu­run kau­pun­ki yh­des­sä. Se on Suo­men en­sim­mäi­nen. Vaa­saan pe­rus­tet­tiin vii­me syk­sy­nä pie­nem­pi kes­kus.

– Työ­ni on käy­tän­nös­sä py­hiin­va­el­lus­toi­min­nan edis­tä­mis­tä ja kes­kuk­sen koor­di­noi­mis­ta. Iso osa työs­tä on vies­tin­tää: mitä py­hiin­va­el­lus on, mi­ten pää­see it­se mat­kaan ja kuin­ka voi ra­ken­taa reit­te­jä? Meil­tä löy­tyy ma­te­ri­aa­le­ja, joi­ta voi hyö­dyn­tää myös kas­va­tus­työs­sä. Li­säk­si Py­hiin­va­el­lus­kes­kuk­sel­la on joi­ta­kin omia reit­ti­hank­kei­ta.