Jalkapuussa heräteltiin häpeän tunnetta – 220-vuotista Nastolan kirkkoa juhlitaan vanhan ajan menoin
Nämä jalkapuut on tuotu Asikkalasta. Ne ovat replikat, jotka paikallinen puuseppä valmisti Asikkalan kirkon 120-vuotisjuhlaa varten. Jalkapuita voi testailla Nastolan kirkko 220 vuotta -tapahtumapäivän aikana. Kuvassa nuorisotyönohjaaja Kukka-Maaria Oksanen, kirkkoherra Kari Eskelinen ja huoltomestari Hannu Takala. Kuva: Markus Luukkonen
Markus Luukkonen
Kirkkoherra Kari Eskelinen, Nastolan kirkolle on tuotu jalkapuut. Mihin niitä tarvitaan tai on tarvittu?
Jalkapuiden tarkoituksena oli häpeän tuottaminen. Ihmistä ojennettiin, ja jos hän ei korjannut käytöstään, pantiin jalkapuuhun. Jos oli tehnyt pikkurikoksia, sai olla eteisessä. Isoista rikoksista joutui kirkkosaliin kaikkien nähtäväksi. Ajatuksena oli, että Jumala ei salli pahantekoa. Jos yksilöä rankaistaan, kyläyhteisö säästyy Jumalan vihalta.
Millä perusteilla ihmisiä määrättiin jalkapuuhun?
Perusteena oli joko kirkon tai yhteisön piirissä tapahtunut rötös, juopumus tai muuten paheellinen elämä. Jos äiti juopotteli eikä hoitanut lapsiaan, hänet pantiin jalkapuuhun, jotta hän tekisi parannuksen. Jalkapuuhun saattoi toisaalta joutua mitä erikoisimmista syistä, kuten huonosta lukutaidosta.
Kenellä oli valta määrätä ihmisiä jalkapuuhun?
Esivalta käytti ensin toimivaltaa, mutta määräsi myöhemmin, että kirkko hoitaa rankaisemisen. Käräjiltä saattoi saada rangaistuksen jalkapuuhun. Toisaalta kirkollakin oli toimivalta määrätä rangaistus. Jalkapuiden käytöstä luovuttiin 1800-luvun puolivälissä, kun kirkko ja yhteiskunta haluttiin erilleen toisistaan.
Mikä on näiden jalkapuiden tarina?
Nämä on lainattu Asikkalan seurakunnalta. Ne ovat replikat, jotka paikallinen puuseppä on valmistanut Asikkalan kirkon 120-vuotisjuhlaa varten. Ne on tuotu meille näytille Nastolan kirkko 220 vuotta -messua ja tapahtumapäivää varten.
Tänä vuonna vietetään Nastolan kirkon 220-vuotisjuhlia. Miksi päätitte juhlia juuri nyt?
Seurakuntalaisille kannattaa tehdä kohotus siitä, että meillä on ollut tässä rakennuksessa jo 220 vuotta kirkollista elämää. Täällä on kastettu, vihitty ja siunattu ihmisiä sekä pidetty jumalanpalveluksia. Tasavuosina on hyvä tätä juhlistaa, eritoten nyt, kun kirkko on julkisivukorjauksen jälkeen edustavassa kunnossa. Edelliset juhlat taisivat olla 200 vuoden kohdalla sisätilaremontin jälkeen.
Kirkkoherralta varmaan kysellään monenlaista Nastolan kirkosta. Minkälaisia tarinoita tai yksityiskohtia yleensä kerrot?
Aika monesti se on toisin päin, eli minulle kerrotaan, kuinka hänet on konfirmoitu tai vihitty tässä kirkossa. Tätä nousee esiin myös henkilöiltä, jotka asuvat ihan muualla. Kirkosta syntyy yllättäviä keskusteluita. Tietysti usein kysytään alttaritaulusta, että mitä siinä näkyy. Kirkkoa kuvaillaan yleensä hyvin kauniiksi.
Mikä on lempipaikkasi Nastolan kirkossa ja miksi?
Ei ainakaan sakasti. Sakasti on talvella jäätävän kylmä ja kesällä kuuma. Kyllä se on varmaan alttari. Siinä saa kohdata seurakuntalaiset samassa ehtoollispöydässä. Pyhyyden tunne on mukana ehtoollisen asettamisessa ja jakamisessa. Ennen kaikkea seurakuntalaisten kohtaaminen koskettaa, kun ollaan kasvokkain leivän ja viinin äärellä.
Paljonko kirkkoon mahtuu väkeä, ja mitkä ovat suosituimpia tilaisuuksianne?
Käytännössä kirkkoon mahtuu 600 ihmistä, silloin on vielä mukava istua. Suosituimpia tilaisuuksia ovat kauneimmat joululaulut, konfirmaatiot ja jouluaaton hartaudet. Jumalanpalveluksissa käy keskimäärin 100 ihmistä. Vuonna 1975 sama luku oli vielä 350.
Nastolan kirkko 220 vuotta -päivän mainonnassa lupaillaan vanhan ajan tunnelmaa ja historian havinaa. Mitä on luvassa messun aikana ja sen jälkeen?
Messu toimitetaan vanhan kirkkokäsikirjan kaavalla. Lapsille on samaan aikaan pyhäkoulu. Entisaikaan kirkon ulkopuolella oli usein markkinat, joilla käytiin hevoskauppaa ja maisteltiin paloviinaa. Sitä ei nyt ole tarjolla. Historian tuntija Matti Oijala kertoo tarinoita kirkosta. Lapsiperheille on monenlaista tekemistä: poniajelua, hattaraa ja popcornia. Paloauto tulee myös pihalle. Kansallispukuja esitellään, ja Kukkasrinteen kahvila on auki.
Johdat Nastolan seurakuntaa, joka on Lahden paikallisseurakunnista pinta-alaltaan suurin ja maaseutumaisin. Minkälaisia ominaispiirteitä on Nastolan seurakunnassa?
Selkein ominaispiirre on yhteisöllisyys. Täällä traditiot elävät paljon voimakkaammin kuin kaupungin puolella. Nastolalaisuus on vahvaa myös seurakunnan puolella. Mies voi lähteä Nastolasta, mutta Nastola ei lähde miehestä. Valtteri Bottas on tästä hyvä esimerkki. Itsekin olen nastolalaistunut, muutimme tänne vuonna 2006.
Nastolan kirkko 220 vuotta -messu Nastolan kirkossa su 5.5. klo 10. Kari Eskelinen, Ville Malm, Lauri Palo, Matti Piispanen, Sallamari Hyvönen, Anne Käki-Kuorikoski. Messu striimataan Lahden seurakuntien YouTube-kanavalla. Klo 11-15 kirkkopuistossa kirkkokahvit ja koko perheen tapahtuma. Järjestäjinä seurakunta ja Nastola-seura.
Juttua muokattu 30.4.2024: Poistettu kohta, jonka mukaan piispa Teemu Laajasalo olisi kastettu Nastolan kirkossa. Laajasalon on kastanut Nastolan entinen kirkkoherra Aslak Kettunen. Kaste oli kotikaste Helsingissä.