Eh­din viet­tää en­sim­mäi­sen osan ke­sä­lo­mas­ta­ni. Lo­ma­mat­ka suun­tau­tui vii­me­ai­kai­sis­ta hel­le­aal­lois­taan tut­tuun Kreik­kaan.

Tu­tus­tuin Kree­tan saa­rel­la vä­li­me­rel­li­siin läm­pö­ti­loi­hin Sa­ma­rián rot­koon teh­dyl­lä päi­vä­va­el­luk­sel­la. Mat­kaa ja­lan teh­tä­väl­le va­el­luk­sel­le ker­tyi 16 ki­lo­met­riä, jos­ta kol­me en­sim­mäis­tä oli­vat jyrk­kää las­keu­tu­mis­ta vuo­ren ki­vik­kois­ta reu­naa pit­kin.

Kun kah­den vuo­ren reu­nat oli­vat vie­lä etääl­lä toi­sis­taan, uo­ma oli le­veä ja sitä ym­pä­röi mel­ko ti­heä kas­vil­li­suus. Vuo­ris­to­pu­rot so­li­si­vat ja an­toi­vat mah­dol­li­suu­den ve­si­pul­lon täyt­tä­mi­seen. Tuu­li­kin vi­hel­si so­pi­vas­ti tuo­den vil­voi­tus­ta.

Mut­ta kun mat­ka ete­ni puo­li­vä­liin, kui­lu ka­pe­ni ja muut­tui aa­vik­koi­sek­si rot­kon poh­jak­si. Poh­jal­la oli jäl­jel­lä iso­ja ki­ven­mu­ri­koi­ta, joi­den lo­mas­sa pa­ti­koi­jan piti va­li­ta nok­ke­lin reit­ti eteen­päin.

Lo­mal­la tuli lu­et­tua myös Na­o­mi Klei­nin kir­ja Tuli on ir­ti. Ka­na­da­lai­nen toi­mit­ta­ja, kir­jai­li­ja ja ak­ti­vis­ti tuli tun­ne­tuk­si vuon­na 1999 jul­kais­tul­la, mo­ni­kan­sal­lis­ten yh­ti­öi­den ja brän­dien val­taa va­lais­seel­la No Logo -te­ok­sel­laan.

Tuli on ir­ti kes­kit­tyy täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la sil­mil­le rä­jäh­tä­nee­seen il­mas­tok­rii­siin. Klein on näh­nyt, kuin­ka eri man­te­reil­la pa­laa, tai­vas täyt­tyy sa­vu­pil­vis­tä, ve­si­va­rat eh­ty­vät ja eläin- ja kas­vi­la­jien kato yl­tyy. Sih­ti ulot­tuu Ka­li­for­ni­as­ta Grön­lan­tiin, Por­tu­ga­liin, Mek­si­kon­lah­del­le, Si­pe­ri­aan, Bo­li­vi­aan, Tyy­nen­me­ren saa­ri­val­ti­oi­hin, Af­ri­kan sar­veen ja Aust­ra­li­aan.

Fos­sii­lis­ten ener­gi­an­läh­tei­den käyt­tö, suu­ryh­ti­öi­den vuo­laat voi­tot, kas­va­vaan ku­lu­tuk­seen pe­rus­tu­va elä­män­tyy­li sekä po­pu­lis­ti­nen po­li­tiik­ka ovat kaik­ki il­men­ty­miä sii­tä to­si­sei­kas­ta, et­tä ih­mis­kun­ta ja eri­tyi­ses­ti sen hy­vä­o­sai­sim­mat elä­vät ras­kaas­ti yli luon­non­va­ro­jen.

Olem­me vie­neet maa­pal­lon hie­man sa­man­ta­pai­seen kui­vaan erä­maa­han, jol­lai­sen tu­ris­ti koh­taa Sa­ma­rián rot­kos­sa.

Klein kir­joit­taa "Green New De­a­lis­ta". Ter­mi on po­li­ti­soi­tu­nut ja viit­taa myös Yh­dys­val­to­jen his­to­ri­aan, mut­ta sii­nä on pal­jon to­tuut­ta. Tar­vi­taan uu­sia puh­tai­ta in­ves­toin­te­ja sekä muu­tok­sia ka­pi­ta­lis­ti­seen jär­jes­tel­mään ja elä­män­ta­paan. Muu­tos edel­lyt­tää ky­kyä näh­dä maa­il­ma ko­ko­nai­suu­te­na, jos­sa olem­me ta­sa­ver­tai­sia ja riip­pu­vai­sia toi­sis­tam­me.

Ku­ten vuo­ris­to­pu­rot yl­lä­pi­tä­vät elä­mää, myös vas­tuul­li­set va­lin­nat yl­lä­pi­tä­vät toi­voa. Kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ra­ken­nu­sai­nei­ta voi löy­tää myös kir­kon eko­te­o­lo­gi­as­ta. Raa­mat­tua tul­ki­taan usein ko­ros­ta­mal­la ih­mi­sen hal­lin­ta-ase­maa suh­tees­sa ym­pä­ris­töön­sä. Kui­ten­kin kris­tit­ty­jen pyhä kir­ja si­säl­tää myös eko­lo­gis­ta vii­saut­ta, nou­see­han vas­tuul­li­suus jo luo­mis­ker­to­muk­ses­ta.

Va­el­lus päät­tyi pis­kui­seen Ag­ía Roumé­lin ky­lään ja pu­lah­duk­seen ih­meel­li­sen vir­voit­ta­vas­sa me­ri­ve­des­sä. Kint­tu­ja ki­vis­ti ja las­keu­tu­mi­nen por­tai­ta pit­kin teki ki­pe­ää vie­lä pari päi­vää pa­ti­koin­nin jäl­keen.

Aja­tus oli en­tis­tä kirk­kaam­pi.