"Sisäilma on aiheuttanut vakaviakin ongelmia. Nyt päällimmäisenä tunteena on helpotus siitä, että tämä tilanne hoidetaan vastuullisella tavalla", sanoo Salpausselän seurakunnan kirkkoherra Sari Kuirinlahti. Kuva: Janne Raevuori
Janne Raevuori
Salpausselän vahvat naiset tähyävät purkupäätöksen jälkeen jo tulevaisuuteen – "Päällimmäinen tunne on helpotus"
Lahden yhteisen kirkkovaltuuston päätös purkaa Salpausselän nykyinen Petsamonkadulla sijaitseva kirkko on historiallinen. Kirkkojen purkamiset ovat Suomessa melko harvinaisia, mutta saattavat yleistyä, kun lähiöihin rakennetut kirkot tulevat peruskorjausikään. Purkulupa voi irrota, jos peruskorjaus vaatisi kirkon rakenteiden ja ulkoasun oleellista muutosta. Tällaiseksi katsotaan Salpausselän kirkon tilanne.
– Moni on jäänyt pois kirkon tiloissa olleesta toiminnasta, kun tila on ollut sisäilmaltaan niin huono, katsoo kirkkoherra Sari Kuirinlahti.
Sisäilmaongelmat ovat tehneet myös työjärjestelyistä kimurantteja. Osa Salpausselän seurakunnan työntekijöistä ei ole voinut työskennellä kirkossa pitkään aikaan. Kuirinlahti on kärsinyt itsekin muun muassa toistuvista poskiontelontulehduksista.
Kirkossa on tiettyjä erityisen hankaliksi koettuja alueita: sakasti, keittiö, vahtimestarin koppi ja kuoro- ja orkesterinurkkaus.
– Kuoronurkkauksessa epäpuhtaudet tulevat läpi koko tiiliseinän leveydeltä, Kuirinlahti kertoo.
– Sisäilma on aiheuttanut vakaviakin ongelmia. Nyt päällimmäisenä tunteena on helpotus siitä, että tämä tilanne hoidetaan vastuullisella tavalla.
Terttu Pohjolaiselle Salpausselän kirkko on tuttu jopa 50 vuoden ajalta. "Kirkko on paikka, jossa kristillinen perintö siirtyy sukupolvelta toiselle." Kuva: Janne Raevuori
Janne Raevuori
Metsäkangasta alettiin rakentaa Pirttiharjun ja Kärpäsen väliseen metsään 1970-luvun alussa. Heti alkuvuosina alueelle valmistui myös kirkko.
Yksi heistä, joka tuntee Salpausselän kirkon kuin omat taskunsa, on Kärpäsessä asuva Terttu Pohjolainen. Hän on aktiivinen seurakuntalainen ja seurakuntaneuvoston nykyinen varapuheenjohtaja. Pohjolainen kertoo asuneensa kirkon läheisyydessä jo 50 vuoden ajan.
– Muutimme tänne heti mentyämme naimisiin. Olen asunut Metsäkankaalla kolmessa eri osoitteessa, Pohjolainen kertoo.
Pohjolaisen mukaan moni tuntee Salpausselän harjulla sijaitsevan kaupunginosan kodikseen.
– Salpausselän kirkko seisoo keskellä kylää ja keskellä Salpausselkää. Myös ostoskeskus on ihan vieressä. Tässä on tosi paljon ihmisiä ympärillä.
Lahden yhteisen kirkkovaltuuston 24. syyskuuta tekemä päätös sisältää nykyisestä kirkosta luopumisen ja samalle tontille nousevan uudisrakennushankkeen käynnistämisen. Uudesta kirkosta, sen kustannusarviosta, tilaohjelmasta ja mahdollisesta suunnittelukilpailusta ei vielä tehty päätöksiä.
On myös kyselty, pitääkö noin 10 000 jäsenen seurakunnalle ylipäätään rakentaa uutta kirkkoa, vai voisiko sen nykyistä toimintaa järjestellä muihin tiloihin. Salpausselän seurakunnalle antaa kuitenkin suojaa nykyisessä kiinteistösuunnitelmassa oleva kirjaus, jonka mukaan Metsäkankaalla on oltava seurakunnallinen tila myös tulevaisuudessa.
– Ihmiset odottavat myös vastinetta kirkollisverovaroille, Sari Kuirinlahti puolustaa.
Kirkon tilastoista selviää, että Salpausselän seurakunnan alueet Metsäkankaalla ja Jalkarannassa ovat seurakunnalliselle toiminnalle verrattain hyvää maata.
Kirkkoon kuuluvia ja rippikoulun käyneitä on prosentuaalisesti enemmän kuin Joutjärvellä, Launeella ja Keski-Lahdessa. Kastettujen osuudessa Joutjärvi on hivenen edellä. Vain maaseutumainen Nastola erottuu kaupunkiserkkujaan selvästi uskonnollisempana alueena.
Yhteiset ruokailut ovat olleet Salpausselällä suosittuja. Niitä on kirkon sulkemisen jälkeen järjestetty Metsäkankaan seurakuntakodiksi nimetyssä uudehkossa vuokratilassa. Perinteisesti suosittuja tapahtumia ovat olleet esimerkiksi SenioriFoorumit ja Kauneimmat joululaulut, joihin on virrannut osallistujia eri puolilta Lahtea.
Metsäkankaalla on tarvetta kokoaville tiloille, kun vanhaa ostoskeskustakin nyt puretaan. Terttu Pohjolaisen (oik.) visiossa kirkko voisia toimia tulevaisuudessa koko kaupunginosan yhteisenä olohuoneena. Kuva: Janne Raevuori
Janne Raevuori
Kirkkohallitukselta odotetaan purkulupaa tämän vuoden puolella. Sen jälkeen järjestetään vielä desakralisaatio, jossa kirkkotila riisutaan pyhyydestä. Todennäköisesti alkuvuodelle 2026 sijoittuvan arvokkaan tilaisuuden toimittaa Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen.
Uudelta kirkolta on toivottu muun muassa kauneutta, "metsäkirkon" tunnelmaa ja monitoimitalon ominaisuuksia. Sari Kuirinlahti lisää listalle ekologisuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden.
– Näin me täydentäisimme Ristinkirkkoa ja Launeen kirkkoa. Nekin ovat ihania paikkoja, mutta vanhuksille tai vammaisille pitkät portaat voivat olla haasteellisia. Olisi tärkeää saada Lahden keskustan tuntumaan kirkko, jossa mikään vamma ei olisi esteenä osallistumiselle.
Tarvetta kokoaville tiloille on, kun vanhaa ostoskeskustakin nyt puretaan. Terttu Pohjolaisen visiossa kirkko voisia toimia tulevaisuudessa koko kaupunginosan yhteisenä olohuoneena.
– Metsäkankaalla ei tällä hetkellä ole sellaista kokoontumispaikkaa.
Lue lisää aiheesta
Woldemar Baeckmanin ja Helmer Löfströmin johdolla suunniteltu Salpausselän kirkko valmistui vuonna 1972. Sisäilmaongelmat ovat varjostaneet sen käyttöä. Kuva: Kirkonseudun kuva-arkisto
Valtuusto päätti luopua Salpausselän kirkosta – uudelta kirkolta odotetaan monitoimitalon ominaisuuksia ja ”metsäkirkon” tunnelmaa
Esityksen mukaan Petsamonkadulla Lahden Metsäkankaalla sijaitseva heikkokuntoinen Salpausselän kirkko puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Kuva: Markku Lehtinen
Markku Lehtinen