Tie­sit­kö, et­tä ih­mi­sen toi­min­ta ei vain läm­mi­tä il­mas­toa?

Esi­mer­kik­si pien­hiuk­ka­set il­ma­ke­häs­sä hei­jas­ta­vat au­rin­gon­sä­tei­lyä ta­kai­sin ava­ruu­teen, mikä vii­len­tää il­mas­toa.

– Sa­maan ai­kaan pien­hiuk­ka­set hei­ken­tä­vät il­man­laa­tua. Ih­mi­sen toi­min­nal­la on sekä il­mas­toa läm­mit­tä­viä et­tä vii­len­tä­viä vai­ku­tuk­sia, At­te Kor­ho­la huo­maut­taa.

At­te Kor­ho­la jäi syk­syl­lä eläk­keel­le Hel­sin­gin yli­o­pis­ton ym­pä­ris­tö­muu­tok­sen pro­fes­so­rin teh­tä­väs­tä, mut­ta hän jat­kaa vie­lä jois­sa­kin tut­ki­musp­ro­jek­teis­sa. Uran­sa ai­ka­na hän koor­di­noi usei­ta kan­sal­li­sia ja kan­sain­vä­li­siä il­mas­ton­muu­tok­seen liit­ty­viä tie­de­hank­kei­ta ja jul­kai­si yli 120 ver­tai­sar­vi­oi­tua ar­tik­ke­lia kan­sain­vä­li­sis­sä tie­de­jul­kai­suis­sa, eri­tyi­ses­ti il­mas­ton­muu­tok­sen, hii­len kier­to­ku­lun, eko­sys­tee­mien il­mas­to­vas­teen ja ve­sis­tö­jen eko­lo­gi­an aloil­ta. Hän jos kuka ym­mär­tää ih­mis­kun­nan akuut­tia suur­ta ky­sy­mys­tä: il­mas­ton läm­pe­ne­mis­tä.

– Nyt maa­pal­lon tu­li­si kul­kea koh­ti jää­kaut­ta, mut­ta ih­mi­sen val­lat­tua pla­nee­tan, il­mas­to läm­pe­nee. Se on uh­ka ih­mi­sel­le ja luon­nol­le. Kun jää­ti­köt su­la­vat, ran­ni­koil­le ke­rään­ty­nyt ti­heä asu­tus on vaa­ras­sa jää­dä ve­den al­le, Kor­ho­la to­te­aa.

Luon­to­kaan ei pys­ty so­peu­tu­maan. Ih­mi­sen ra­ken­ta­ma inf­ra es­tää eläin­la­jien pa­ke­ne­mi­sen elin­kel­vot­to­mil­ta alu­eil­ta pois ja edes­sä on la­jien su­ku­puut­to­ja.

Mo­net asi­an­tun­ti­jat va­roit­ta­vat, et­tä lä­hes­tym­me kei­kah­dus­pis­tei­tä: me­ri­vir­rat voi­vat muut­tua, Grön­lan­ti su­laa. Kor­ho­la on kui­ten­kin op­ti­mis­ti.

– Pa­him­mat ske­naa­ri­ot voi­daan vie­lä vält­tää, ei­kä se ole toi­ve­a­jat­te­lua.

Vie­lä vuon­na 2010 IPCC:n eli hal­li­tus­ten­vä­li­nen il­mas­ton­muu­tos­pa­nee­lin mu­kaan il­mas­ton vaa­ral­li­sen läm­pe­ne­mi­sen raja oli 4–5 as­tet­ta, el­lei hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­jä saa­da las­ket­tua.

– Nyt ra­jaa vaa­ral­li­ses­ta läm­pe­ne­mi­ses­tä on las­ket­tu 1,5–2 as­tee­seen. Se ei ole kui­ten­kaan sama kuin maa­il­man­lop­pu.

Yl­lät­tä­vän nä­kö­kul­man tar­jo­a­vat ark­ti­set alu­eet, jot­ka läm­pe­ne­vät nyt voi­mak­kaas­ti. Mut­ta 1940–70 vä­li­sel­lä jak­sol­la ark­ti­set alu­eet vii­le­ni­vät 9 ker­taa voi­mak­kaam­min kuin muut alu­eet maa­pal­lol­la.

– Ark­ti­set alu­eet siis re­a­goi­vat muu­tok­siin mui­ta alu­ei­ta voi­mak­kaam­min kum­paan­kin suun­taan. Olen op­ti­mis­ti ja ajat­te­len, et­tä on­gel­mat ovat rat­kais­ta­vis­sa. Il­mas­to­jär­jes­tel­mä re­a­goi no­pe­as­ti, kun saam­me pääs­tö­jä las­ket­tua.

Mut­ta se vaa­tii laa­ja-alai­sia toi­mia. Ki­vi­hii­les­tä oli­si pääs­tä­vä eroon, ja mui­den fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den käyt­töä oli­si ra­jus­ti vä­hen­net­tä­vä. Ener­gi­an­tuo­tan­nos­sa oli­si ke­hi­tet­tä­vä uu­siu­tu­via ener­gi­a­läh­tei­tä, fuu­si­oe­ner­gi­aa, pe­rin­teis­tä ydin­voi­maa ja pie­ny­din­voi­ma­loi­ta. Ruo­an­tuo­tan­to, maa­lii­ken­ne sekä ko­ti­ta­louk­sien bi­o­polt­to, eli ruo­an­lait­to tu­li­si­jas­sa, ovat glo­baa­lis­ti mer­kit­tä­viä pääs­tö­jen läh­tei­tä ja sen vuok­si nii­hin on puu­tut­ta­va.

– On edul­li­sem­paa ja jär­ke­väm­pää toi­mia nyt kuin myö­hem­min.

Mut­ta At­te Kor­ho­lan toi­veik­kuus on saa­nut is­kun pal­le­aan, kun Yh­dys­val­to­jen pre­si­dent­ti Do­nald Trump kier­tää maa­il­maa ja ke­hot­taa sat­saa­maan fos­sii­lie­ner­gi­aan.

Maa, joka on tuot­ta­nut his­to­ri­al­li­ses­ti eni­ten ja tuot­taa nyt toi­sek­si eni­ten pääs­tö­jä, on muut­ta­nut ra­jus­ti omaa suh­tau­tu­mis­taan il­mas­to­po­li­tiik­kaan.

– Yh­dys­val­lois­sa il­mas­to­toi­met ovat ol­leet de­mok­raat­tien aja­mia. Niin­pä nyt ym­pä­ris­tön eteen teh­tä­vä työ lei­ma­taan vas­ta­puo­lel­la so­si­a­lis­mik­si ja il­mas­ton­muu­tos­ta pi­de­tään hui­jauk­se­na.

Vii­me vuon­na, en­nen Yh­dys­val­to­jen pre­si­den­tin­vaa­le­ja At­te Kor­ho­la jul­kai­si kir­jan Kris­til­li­nen ää­ri­oi­keis­to ja Trump, jos­sa hän ku­vaa kris­til­li­syy­den ja po­li­tii­kan se­koit­tu­mis­ta Ame­ri­kas­sa. Sa­mas­sa kat­ti­las­sa po­ri­see ka­ris­maat­tis-hel­lun­tai­lai­nen kris­til­li­syys, me­nes­tys­te­o­lo­gia, kon­ser­va­tii­vi­sia ar­vo­ja aja­vat jär­jes­töt, pat­ri­o­tis­mi ja po­liit­ti­nen toi­min­ta. Sii­nä maa­il­mas­sa ja­kau­du­taan yhä vah­vem­min omiin ja vi­hol­li­siin.

Ti­kun­nok­kaan nos­te­taan eri­tyi­ses­ti tie­de ja val­ta­me­dia.

– Asi­oi­ta ei enää tar­vit­se pe­rus­tel­la, ei­kä voi­kaan, sil­lä tie­teen ar­vo­poh­ja on ky­see­na­lais­tet­tu. Vas­ta-ar­gu­ment­ti­na käy­te­tään wha­ta­bau­tis­mia, eli huo­mio kään­ne­tään toi­saal­le tai ky­see­na­lais­te­taan hen­ki­lön mai­ne tai mie­len­ter­veys.

Kor­ho­lan mu­kaan Trum­pin co­me­bac­kin mah­dol­lis­ti­vat en­nen kaik­kea ame­rik­ka­lai­set evan­ke­li­kaa­lik­ris­ti­tyt ää­nes­tä­jät. Rei­lut 80 pro­sent­tia heis­tä on ää­nes­tä­nyt Trum­pia jo kol­mes­ti ja mo­nil­le heis­tä Trump on Ju­ma­lan voi­del­tu, joka tu­lee lait­ta­maan li­be­raa­lit toi­mi­jat ku­riin.

Trum­pin toi­sen kau­den meno on ol­lut mää­rä­tie­tois­ta, kun se to­teut­taa Pro­ject 2025 -oh­jel­maa. Ky­sees­sä on He­ri­ta­ge Foun­da­ti­o­nin käyn­nis­tä­mä po­liit­ti­nen aloi­te, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on muo­ka­ta liit­to­val­ti­on hal­lin­toa kris­til­li­sen na­ti­o­na­lis­min hen­gen mu­kai­sek­si.

– Ta­voit­tee­na on mur­taa de­mok­raat­ti­sia ins­ti­tuu­ti­oi­ta, li­be­raa­le­ja ar­vo­ja ja tie­teen va­paut­ta niin pal­jon kuin eh­di­tään.

Pal­jon on ta­pah­tu­nut­kin. Huip­pu­y­li­o­pis­to­jen ra­hoi­tus on ol­lut vaa­ka­lau­dal­la, kym­me­niä tu­han­sia vir­ka­mie­hiä on ir­ti­sa­not­tu ja hei­dät on kor­vat­tu MAGA-liik­keen agen­daan pa­rem­min so­pi­vil­la työn­te­ki­jöil­lä. Yh­dys­val­lat ir­taan­tui Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­ses­ta, Maa­il­man ter­veys­jär­jes­tö WHO:sta ja hei­ken­tää YK:n ase­maa.

Kor­ho­la to­te­aa, et­tä muu­tos on niin suu­ri, et­tä voi­daan pu­hua val­lan­ku­mouk­ses­ta.

– Ym­pä­ris­tön ja tie­teen vas­tai­suus nä­ky­vät nyt niin, et­tä kaik­ki sii­hen viit­taa­va on mar­xi­lai­suut­ta ja an­tik­ris­til­lis­tä.

To­si­aan, se kris­til­li­syys. Kor­ho­la huo­maut­taa, et­tä jo 4 mil­joo­naa las­ta on ko­ti­o­pe­tuk­ses­sa Yh­dys­val­lois­sa ja heil­lä on omat ope­tus­suun­ni­tel­man­sa. Moni kris­til­li­nen vai­kut­ta­ja rum­mut­taa nyt ko­ti­kou­lun puo­les­ta. Mil­lai­nen maa­il­man­ku­va heil­lä on ai­kuis­tut­tu­aan, Kor­ho­la ky­syy.

Hän nä­kee, et­tä pat­ri­ar­kaa­li­suus on muu­ten­kin nou­sus­sa.

– Nämä kris­ti­tyt pu­hu­vat pal­jon per­hees­tä. Heil­le per­he on oma yk­sik­kö, jota mies joh­taa. On eh­do­tet­tu, et­tä per­heyk­si­köl­lä tu­li­si ol­la vaa­leis­sa yk­si ää­ni, jota mies käyt­tää. Sa­maa per­he­mal­lia aje­taan seu­ra­kun­nis­sa ja val­ti­on­hal­lin­nos­sa.

Kor­ho­la muis­tut­taa, et­tä kaik­ki ame­rik­ka­lai­set kris­ti­tyt ei­vät edus­ta hä­nen ku­vaa­maan­sa ää­ri­lii­ket­tä.

Mut­ta voi­si­ko vas­taa­va ää­rik­ris­til­li­syy­den nou­su ta­pah­tua Suo­mes­sa? On­han meil­lä mo­ni­puo­lu­e­jär­jes­tel­mä ja re­gi­ment­ti­op­pi.

– Meil­lä ra­ken­teet suo­jaa­vat, mut­ta löy­tyy tääl­tä­kin ai­ka trum­pi­lai­sia puo­lu­ei­ta; KD, Pe­rus­suo­ma­lai­set ja Ko­koo­muk­sen oi­kea sii­pi, Kor­ho­la pa­maut­taa.

Kor­ho­lan kir­ja on he­rät­tä­nyt kiin­nos­tus­ta. Haas­tat­te­lu­pyyn­tö­jä ja kut­su­ja pu­he­kei­koil­le riit­tää. Haas­tat­te­lun ai­ka­na pu­he­lin ki­lah­te­lee vä­hän vä­liä saa­pu­nei­ta vies­te­jä ja no­ti­fi­kaa­ti­oi­ta eri so­vel­luk­sis­ta.

Myös so­ra­ää­niä kuu­luu. Hel­lun­tai­lai­nen te­o­lo­gi­an toh­to­ri Mat­ti Kan­kaan­nie­mi kri­ti­soi Kor­ho­lan te­os­ta blo­gi­a­lus­tal­laan. Eri­tyi­ses­ti hän tus­kai­li Kor­ho­lan käyt­tä­män läh­de­ai­neis­ton laa­tua. Kan­kaan­nie­men mu­kaan Kor­ho­la ni­put­taa ää­rik­ris­til­li­nen-ter­min al­le hy­vin eri­lai­sia kris­til­li­siä tun­nus­tus­kun­tia. Sen vuok­si oli­si pai­kal­laan ava­ta lu­ki­jal­le nii­den vi­ral­li­sia kan­na­not­to­ja ei­kä ai­no­as­taan Yo­u­Tu­be-vi­de­oi­den poh­jal­ta teh­ty­jä huo­mi­oi­ta.

Kan­kaan­nie­mi kai­pa­si myös il­mi­öi­den mit­ta­suh­tei­den ku­vaa­mis­ta. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Poh­jois-Ame­ri­kan kirk­ko­his­to­ri­an do­sent­ti Mark­ku Ruot­si­la ar­vi­oi, et­tä Yh­dys­val­lois­sa ää­ri­oi­keis­toa edus­taa 30 000–100 000 ih­mis­tä. ”Kor­ho­la taas poi­mii sen­saa­ti­o­mai­sia esi­merk­ke­jä ja maa­laa näis­tä imp­res­si­o­nis­ti­sen ku­van mas­sii­vi­ses­ta ih­mis­ryh­mäs­tä”, Kan­kaan­nie­mi kir­joit­taa.

Kor­ho­lan mu­kaan Kan­kaan­nie­men läh­tö­koh­ta on vää­rä.

– Se, mitä nä­em­me Yh­dys­val­lois­sa ta­pah­tu­van nyt, on va­kuut­ta­vin osoi­tus sii­tä, et­tä kir­ja­ni ana­lyy­si on oi­kea. Sen rin­nal­la Kan­kaan­nie­men moit­teet sii­tä, et­ten ole esit­tä­nyt kir­jas­sa­ni asi­oi­ta tark­kaan struk­tu­roi­den, ovat kär­pä­sen su­ri­naa kor­vis­sa­ni. Vä­hin­tä mitä kris­til­li­sel­tä ylei­söl­tä voi­si ti­lan­tees­sa toi­voa on, et­tei kir­ja­ni ku­vaa­mia ke­hi­tys­kul­ku­ja yri­tet­täi­si mi­tä­töi­dä.

– Tar­koi­tuk­se­ni on ker­toa sii­tä, kuin­ka eri­lai­set his­to­ri­an ja he­rä­tys­ten ku­del­ma­na syn­ty­neet aja­tuk­set ja ide­o­lo­gi­at nä­ky­vät tänä päi­vä­nä us­kon­nos­ta it­sel­leen aseen teh­nei­den po­liit­tis­ten päät­tä­jien agen­dois­sa sekä ta­val­lis­ten ame­rik­ka­lais­ten oi­keis­tok­ris­tit­ty­jen ar­jes­sa.

Sen vuok­si hän on käyt­tä­nyt al­ku­pe­räis­läh­tei­tä – pu­hei­ta, blo­ge­ja, pod­cas­te­ja, vi­de­oi­ta ja mui­ta au­di­o­vi­su­aa­li­sia seg­ment­te­jä.

Kor­ho­la pi­tää Ruot­si­lan esit­tä­mää lu­kua kris­til­li­sen ää­ri­oi­keis­toon kuu­lu­vien mää­räs­tä vää­rä­nä.

– De­ni­so­nin yli­o­pis­ton tut­ki­mus­ten mu­kaan kym­me­net mil­joo­nat us­ko­vat ovat omak­su­neet kir­jas­sa­ni kä­sit­te­le­mä­ni do­mi­ni­o­nis­ti­sen ajat­te­lu­ta­van, joka ei juu­ri­kaan piit­taa us­kon­nol­li­ses­ta mo­ni­ar­voi­suu­des­ta, yk­si­lön oi­keuk­sis­ta tai pe­rus­tus­lail­li­ses­ta de­mok­ra­ti­as­ta. Mo­nien po­li­tii­kan­tut­ki­joi­den ja so­si­o­lo­gien ta­voin viit­taan tä­hän po­ruk­kaan pu­hu­es­sa­ni kris­til­li­ses­tä ää­ri­oi­keis­tos­ta.

– Mut­ta mää­rää­kin tär­ke­äm­pää on, et­tä heil­lä on nyt val­ta.

Kir­jas­saan At­te Kor­ho­la poh­tii, hy­väk­syi­si­vät­kö ame­rik­ka­lai­set kris­til­li­syy­den ni­mis­sä kiih­koi­le­vat seu­raan­sa na­sa­re­ti­lais­ta rak­sa­mies­tä, joka syn­tyi kar­jan kes­kel­le ja kas­voi pa­ko­lai­se­na?

Tuo­mas­mes­sus­sa vuon­na 2023 At­te Kor­ho­la piti saar­nan, jos­sa hän ver­tai­li me­nes­tys­te­o­lo­gien piin­ko­vuut­ta Jee­suk­sen äi­din, Ma­ri­an nöy­ryy­teen.

Kor­ho­la aloit­ti ku­vaa­mal­la ”nar­sis­ti­sen kris­ti­nus­kon ir­vi­ku­via” si­tee­raa­mal­la hei­dän pu­hei­taan. Nämä me­nes­tyk­sen saar­naa­jat lu­paa­vat pal­jon:

”Jee­sus ei omis­ta­nut ta­loa vaan ta­lo­ja. Hän asui ka­laa ku­hi­se­van jär­ven ran­nal­la ja hän oli niin va­ra­kas, et­tä yh­den hä­nen ope­tus­lap­sen­sa teh­tä­vä­nä oli pi­tää huo­li yh­tei­ses­tä ra­ha­kuk­ka­ros­ta. Sen vuok­si köy­hyys ei kuu­lu kris­ti­tyil­le, vaan se on ki­rous. Si­nul­le kuu­luu ruu­miil­li­nen ter­veys ja vain epä­us­ko­si voi es­tää ter­veek­si tu­le­mi­sen. Ta­pah­tu­koon tah­to­si -pyyn­tö on epä­us­koa. Sen si­jaan si­nun tu­lee ni­me­tä mitä ha­lu­at ja vaa­tia sitä.”

Saar­nas­saan Kor­ho­la rin­nas­ti nämä esi­mer­kit en­ke­li Gab­rie­lin ja Ma­ri­an koh­taa­mi­seen, jos­sa kos­ke­ma­ton Ma­ria sai kuul­la syn­nyt­tä­vän­sä Kor­keim­man Po­jan.

Häm­men­ty­nyt Ma­ria myön­tyi sa­no­en ”Ol­koon siis niin. Minä olen Her­ran pal­ve­li­ja.”

– Ta­pah­tu­koon si­nun tah­to­si, on eh­kä vai­keim­pia ru­kouk­sia, joi­ta ih­mi­nen voi ko­ko­sy­dä­mi­ses­ti lau­sua Ju­ma­lal­le. Olem­me­han va­rus­ta­neet voi­ma­va­ram­me ja in­to­hi­mom­me juu­ri sii­hen, et­tä oma tah­tom­me ta­pah­tui­si. Mut­ta mikä val­ta­va mää­rä ener­gi­aa va­pau­tuu­kaan, kun lak­kaam­me vas­tus­ta­mas­ta Ju­ma­laa, Kor­ho­la ju­lis­ti.

Mie­hen ku­vaus us­kos­taan nyt, kak­si vuot­ta myö­hem­min, yl­lät­tää.

– Tuon saar­na­ni jäl­keen olen tul­lut yhä kriit­ti­sem­mäk­si hen­gel­li­sel­le hy­väk­si­käy­töl­le, ja kä­si­tyk­se­ni Ju­ma­las­ta on muut­tu­nut hä­mä­räm­mäk­si.

Kor­ho­lan mu­kaan ju­ma­la­ku­va on dy­naa­mi­nen; ym­mär­rys ja elä­män­ti­lan­teet vai­kut­ta­vat sii­hen. Vii­me vuo­si­na eri­tyi­sen mer­kit­tä­viä ovat ol­leet omien van­hem­pien ja vel­jen kuo­le­ma sekä kir­ja Ju­ma­lan syn­ty – Isän ja po­jan kät­ket­ty his­to­ria.

– Ar­vos­tan edel­leen Jee­suk­sen ope­tuk­sia, en tie­dä pa­rem­paa­kaan. Mut­ta olen skep­ti­nen yli­luon­nol­lis­ta koh­taan.

On­ko up­pou­tu­mi­nen ir­vi­ku­vien maa­il­maan syö­nyt luot­ta­muk­sen Ju­ma­lan ole­mas­sa­o­loon?

Us­konk­rii­sis­tä tai ah­dis­tuk­ses­ta hän ei kui­ten­kaan puhu:

– Elä­mä­ni on va­loi­saa, vaik­ka ju­ma­la­ku­va­ni on mat­kan var­rel­la muut­tu­nut. Mie­les­tä­ni täs­sä ei ole mi­tään ou­toa, se on osa ih­mi­se­nä ole­mis­ta.

Tie­sit­kö tätä?

*At­te Kor­ho­la on toi­mi­nut ym­pä­ris­tö­muu­tok­sen pro­fes­so­ri­na Hel­sin­gin yli­o­pis­ton bio- ja ym­pä­ris­tö­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa vuo­des­ta 2007 ja eme­ri­tusp­ro­fes­so­ri­na vuo­den 2025 syys­kuus­ta läh­tien.

*Hä­nen tie­to­kir­jan­sa ovat he­rät­tä­neet yh­teis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua. Tämä ih­mi­sen luon­to (2022) kä­sit­te­li il­mas­ton­muu­tos­ta, ym­pä­ris­tö­tu­hoa ja ener­gi­a­po­li­tiik­kaa. Trump ja kris­til­li­nen ää­ri­oi­keis­to (2024) ku­va­si kris­til­li­sen oi­keis­ton nou­sua Do­nald Trum­pin pre­si­dent­tiy­den myö­tä.

*At­te Kor­ho­la juu­ret ovat Lah­des­sa. Hä­nen lap­suu­den­ko­tin­sa si­jait­si Ala­sen­jär­ven ran­nal­la.

1  "Äi­ti­ni su­vus­sa ol­tiin kirk­kous­ko­vai­sia. Isän puo­lel­la vai­kut­ti syn­kin kört­ti­läi­syys ja tiu­kin pie­tis­mi. Esi­mer­kik­si serk­ku­ni ei­vät saa­neet luis­ti­mia, sil­lä ris­ki­nä oli ru­set­ti­luis­te­luun osal­lis­tu­mi­nen. Van­hem­pa­ni su­li­vat tiuk­kuu­des­taan iän myö­tä."

2 Opis­kel­les­saan Wie­nis­sä Kor­ho­la osal­lis­tui Raa­mat­tu­jen sa­la­kul­jet­ta­mi­seen Neu­vos­to­liit­toon. "Pa­luu­mat­kal­la toim­me Am­nes­tyl­le ma­te­ri­aa­lia rau­ta­e­si­ri­pun ta­kaa."

3 Omis­sa hau­ta­jai­sis­saan hän toi­voo tu­le­van­sa muis­te­tuk­si rak­kau­des­ta ja tais­te­lus­ta to­tuu­den puo­les­ta. "Kaik­ki ai­ka, jota ei käy­te­tä ra­kas­ta­mi­seen, on ajan vää­rin­käyt­töä. Ha­lu­ai­sin tul­la muis­te­tuk­si tais­te­lus­ta vää­ryyt­tä vas­taan, ha­lus­ta teh­dä hy­vää."