JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Ei pelkkää fantasiaa – lepakkoja on hautaus­mailla myös tosie­lä­mässä

Lah­den hau­taus­mail­la kar­toi­te­taan tänä ke­sä­nä le­pak­ko­jen eli­na­lu­eet, lin­nus­to sekä put­ki­lo­kas­vit.

18.6.2021
Teemu Leppänen

Bi­o­lo­gi, le­pak­ko­kar­toit­ta­ja Ras­mus Karls­so­nin kä­des­sä ole­va mus­ta le­pak­ko­de­tek­to­ri hä­lyt­tää 30 ki­lo­hert­ziä.

– Poh­jan­le­pak­ko, Karls­son tun­nis­taa ja läh­tee kä­ve­le­mään lait­teen osoit­ta­man ää­nen suun­taan Le­von hau­taus­maan käy­tä­vää pit­kin.

– Tuol­la, hän osoit­taa ylös.

Huol­to­ra­ken­nuk­sen yl­lä, 10–15 met­rin kor­keu­des­sa, len­tää le­pak­ko edes­ta­kai­sin tai oi­ke­as­taan ym­py­rää yhä uu­del­leen ja uu­del­leen. Le­pak­ko saa­lis­taa.

– On­pa se puls­kas­sa kun­nos­sa. Epäi­len, et­tä se saat­taa vie­lä kan­taa poi­kas­ta, Karls­son ar­vi­oi.

Hyt­ty­sis­tä ei ole tänä ke­sä­nä pu­laa. Riip­pu­en la­jis­ta le­pa­kot syö­vät myös mui­ta yöl­lä ak­tii­vi­sia hyön­tei­siä, ku­ten yö­per­ho­sia.

Het­ken ku­lut­tua Karls­so­nin lait­tees­ta kuu­luu toi­nen­kin ää­ni. Ruo­kai­lu­het­ke­ään viet­tä­vän le­pa­kon vie­res­sä vi­lah­taa toi­nen le­pak­ko ja sa­mas­sa mo­lem­mat ka­to­a­vat.

– Toi­nen yk­si­lö tai­si tul­la hä­tis­te­le­mään. Vä­lil­lä ne na­his­te­le­vat kes­ke­nään.

Lah­den seu­ra­kun­nat teet­tää tänä ke­sä­nä hau­taus­mail­laan kar­toi­tuk­sen le­pak­ko­jen li­säk­si pe­si­mä­lin­nus­tos­ta ja put­ki­lo­kas­veis­ta. Li­säk­si lii­to-ora­vien esiin­ty­mis­tä ha­vain­noi­daan en­sim­mäi­sen lin­tu­las­ken­nan yh­tey­des­sä. Yli­puu­tar­hu­ri Ei­la Ny­kä­sen mu­kaan sel­vi­tys­ten tu­lok­sia voi­daan käyt­tää esi­mer­kik­si pui­den kaa­ta­mi­sen suun­nit­te­lus­sa, jot­ta mah­dol­li­sia luon­to­ar­vo­ja ei hä­vi­te­tä tai hei­ken­ne­tä nii­den yh­tey­des­sä.

Onko lepakkoa kotona? Biologi Rasmus Karlsson valmisteli lepakkokartoituksen öistä havaintokierrosta päivällä etsimällä mahdollisia lepakoiden pesä- ja piilopaikkoja. Myös linnunpöntöt soveltuvat lepakoille. Kuva: Teemu Leppänen

Onko lepakkoa kotona? Biologi Rasmus Karlsson valmisteli lepakkokartoituksen öistä havaintokierrosta päivällä etsimällä mahdollisia lepakoiden pesä- ja piilopaikkoja. Myös linnunpöntöt soveltuvat lepakoille. Kuva: Teemu Leppänen

Teemu Leppänen

Karls­son kier­tää ke­sän ai­ka­na hau­taus­maat yh­teen­sä kol­me ker­taa al­ku-, kes­ki- ja lop­pu­ke­säl­lä.

– Kar­toi­tus­ker­rat tois­te­taan pit­kin ke­sää, jot­ta saa­daan pa­rem­pi ko­ko­nais­ku­va le­pa­koi­den käyt­tä­mis­tä alu­eis­ta.

Karls­son aloit­ti Lah­den hau­taus­mai­den le­pak­ko­kar­toi­tuk­sen 10. ke­sä­kuu­ta il­ta­päi­väl­lä tar­kas­te­le­mal­la le­pa­koil­le tyy­pil­li­siä pe­sä­paik­ko­ja, muun mu­as­sa 83 lin­nun­pönt­töä. Yh­tään le­pak­koa ei niis­tä löy­ty­nyt, jo­ten sii­pi­vei­kot käyt­tä­vät pii­lo­paik­koi­naan mah­dol­li­ses­ti puis­sa ole­via ko­lo­ja, joi­ta on erit­täin vai­kea löy­tää ja ra­ken­nus­ten ko­lo­ja, jot­ka ei­vät kuu­lu ti­lat­tuun pe­rus­muo­toi­seen kar­toi­tuk­seen.

Sii­nä kä­vel­lään yö­ai­kaan ult­ra­ää­ni­de­tek­to­rin kans­sa ja ha­vain­noi­daan, mis­sä le­pak­ko­ja len­tää eli mis­sä ne tyy­pil­li­ses­ti saa­lis­ta­vat ja mis­sä kul­ke­vat nii­den siir­ty­mä­rei­tit pii­lo­paik­ko­jen ja saa­lis­tu­sa­lu­ei­den vä­lil­lä. Tätä täy­den­ne­tään kar­toit­ta­mal­la päi­vä­sai­kaan le­pa­koi­den mah­dol­li­sia ko­lo­pui­ta ja pii­lo­paik­ko­ja.

– Sal­paus­se­läl­lä on ai­ka pal­jon män­nik­köä, kun par­hain eli­nym­pä­ris­tö le­pa­koil­le on esi­mer­kik­si leh­to­met­sät ja ve­sis­tö­jen ran­nat. To­sin le­pa­kot­han ovat tosi so­peu­tu­vai­sia. Ne saa­lis­ta­vat siel­lä, mis­sä on hyön­tei­siä.

Lepakot havaitaan ensin ultraäänilaitteella eli lepakkodetektorilla, minkä jälkeen pyritään tekemään näköhavainto. Laji tunnistaan muun muassa äänen, äänentaajuuden ja lentokorkeuden perusteella. Kuva: Teemu Leppänen

Lepakot havaitaan ensin ultraäänilaitteella eli lepakkodetektorilla, minkä jälkeen pyritään tekemään näköhavainto. Laji tunnistaan muun muassa äänen, äänentaajuuden ja lentokorkeuden perusteella. Kuva: Teemu Leppänen

Teemu Leppänen

Hau­tais­mai­den kul­ku­väy­lät so­pi­vat le­pa­koil­le hy­vin siir­ty­mä­rei­teik­si.

– Kun ne käyt­tä­vät len­tä­es­sään kai­ku­luo­taus­ta, hau­taus­maan käy­tä­vät luo­vat niil­le ta­val­laan tun­ne­lin, jos­ta ne saa­vat vas­ta­kai­kua lä­hel­lä ole­vien pui­den run­gois­ta ja ki­vis­tä.

Ylei­ses­ti ot­ta­en van­hat hau­taus­maa­ra­ken­nuk­set ja kir­kot tar­jo­a­vat niil­le oi­via pii­lo­paik­ko­ja.

– Van­hois­sa ra­ken­nuk­sis­sa on ra­ko­ja, pie­niä ko­lo­ja, van­han ajan lau­ta­ra­ken­tei­ta, hir­si­pää­ty­jä ja kul­ma­ko­te­loin­te­ja, mit­kä so­pi­vat le­pa­koil­le eri­no­mai­sen hy­vin.

Saa­des­saan tar­jous­pyyn­nön, Karls­son tie­si heti, et­tä ha­lu­aa to­teut­taa kar­toi­tuk­sen.

– Yö­ai­kaan hau­tas­maal­la saa teh­dä työ­tä ai­van rau­has­sa. Kun käyn päi­vä­sai­kaan asen­ta­mas­sa pui­hin ult­ra­ää­ni­de­tek­to­rei­ta esi­mer­kik­si Hel­sin­gin puis­toi­hin, työ­hön me­nee pal­jon enem­män ai­kaa, kun ym­pä­ril­le ke­rään­tyy vä­keä ky­se­le­mään.

Yö­työ on luon­te­va va­lin­ta Karls­so­nil­le.

– Suo­men ke­sä­luon­non ko­ke­mi­nen yö­ai­kaan on mah­ta­vaa. Le­pa­kot ovat vä­hän sa­la­pe­räi­siä, ja edel­leen­kin nii­den elä­mäs­sä ja eko­lo­gi­as­sa on pal­jon sel­lais­ta, mitä ei oi­kein ym­mär­re­tä ja tie­de­tä.

Rasmus Karlsson tunnisti tämän Levon hautausmaalla saalistaneen yksilön pohjanlepakoksi. Kuva: Teemu Leppänen

Rasmus Karlsson tunnisti tämän Levon hautausmaalla saalistaneen yksilön pohjanlepakoksi. Kuva: Teemu Leppänen

Teemu Leppänen

Kuun­te­le bi­o­lo­gi, le­pak­ko­kar­toit­ta­ja Ras­mus Karls­so­nin pi­dem­pi haas­tat­te­lu SoundC­lou­dis­ta tai Spo­ti­fys­ta!

Kaik­ki le­pak­ko­la­jit on rau­hoi­tet­tu­ja

Lah­den seu­ra­kun­tien ym­pä­ris­tö­oh­jel­man mu­kai­ses­ti hau­taus­mail­la tee­te­tään eläin­ten ja kas­vien la­jis­to­kar­toi­tuk­set vuo­teen 2022 men­nes­sä.

Ylei­sim­piä Suo­men le­pak­ko­kar­toi­tuk­sis­sa ta­vat­ta­via la­je­ja ovat poh­jan­le­pak­ko, viik­si­siip­pa, iso­viik­si­siip­pa ja ve­si­siip­pa. Myös kor­va­yök­köä pi­de­tään ylei­se­nä, mut­ta hil­jai­se­na la­ji­na sitä ta­va­taan har­voin.

Suo­mes­sa esiin­ty­vät le­pak­ko­la­jit ovat rau­hoi­tet­tu­ja ja kuu­lu­vat EU:n luon­to­di­rek­tii­viin, joka suo­jaa muun mu­as­sa la­jien li­sään­ty­mis- ja le­väh­dys­pai­kat kai­ken­lai­sel­ta häi­rin­näl­tä.

Eu­roo­pan le­pa­koi­den suo­je­lu­so­pi­mus EU­RO­BATS kan­nus­taa huo­mi­oi­maan le­pa­koi­den tär­ke­ät muut­to­rei­tit ja saa­lis­tu­sa­lu­eet maan­käy­tön suun­nit­te­lus­sa.

Le­pa­koi­den suo­je­lun es­tee­nä ovat ol­leet lu­kui­sat en­nak­ko­luu­lot ja vir­heel­li­set tie­dot. YK:n ym­pä­ris­tö­oh­jel­mas­sa on py­rit­ty li­sää­mään tie­toa le­pa­kois­ta ja nii­den suo­je­lus­ta, sil­lä le­pa­koi­den mää­rän tie­de­tään maa­il­mal­la vä­hen­ty­neen eli­no­lo­jen muut­tu­mi­sen myö­tä.

Läh­de: Luo­mus.fi, Ras­mus Karls­son, Le­pak­ko.fi

Päivän psalmi

Luetuimmat

Digilehti

Epaper cover

Digilehti

Epaper cover