Kuva: Markku Lehtinen
Lomalta kuumia hellanlevyjä sammuttamaan – suntiot kertovat uransa aikana tapahtuneista sattumuksista
Elokuu oli kuuma ja kuiva kylällä ja kankailla. Olin vahtimestari-suntion työstäni lomalla ja käynyt iltapäivällä huilimaan ja nukahtanut sohvalle. Heräsin vähän ennen puoli viittä.
Lomalla ollessa ei ollut mitään tarvetta poiketa työpaikalla, joka oli noin kilometrin päästä kodistani. Viesti oli kuitenkin vahva, että mene kiireesti työpaikallesi seurakuntatalolle.
Kun avasin ulko-oven keittiöön, ihmettelin, miten kuumasti ilta-aurinko paistaa ikkunasta sisään.
Samassa huomasin, että kova kuumuus tuleekin hellasta, jonka molemmat etulevyt hohtivat tulipunaisina kuutosella.
Laitoin välittömästi hellan pois päältä ja soitin silloiselle palopäällikölle.
Minulle tuli suuri pelko, ovatko seinät kohta tulessa. Palopäällikkö arvioi, että levyt olivat olleet päällä useita tunteja ja että iso roihu olisi ollut tuhoisa keskellä kylää kuivalla kankaalla.
Istuin vielä tunteja keittiössä vahtien kuumuuden viilenemistä.
Tuo päivä elokuussa vuosia sitten ei unohdu koskaan. Minut herätettiin tehtävään pelastamaan seurakuntatalo, kylää sekä silloinen työpaikkani.
Tällä palstalla suntiot kertovat uransa aikana tapahtuneista sattumuksista.