JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mielipiteet

Markku Ojanen: Miksi koke­muk­semme kris­ti­nus­kosta ja kirkosta ovat niin erilaisia?

6.3.2020
Markku Ojanen

Ha­vah­duin tä­hän ky­sy­myk­seen pari vuot­ta sit­ten, kun luin erään toi­mit­ta­jan poh­dis­ke­lua kris­ti­nus­kos­ta. Hän ih­met­te­li, mik­si mi­kään kris­ti­nus­kos­sa ei kos­ke­ta. Tämä tun­tui mi­nus­ta hy­vin ou­dol­ta, sil­lä mi­nun mie­les­tä­ni Raa­mat­tu suo­ras­taan pur­su­aa koh­tia, jot­ka kos­ket­ta­vat. Ei­kö jo ker­to­mus Jee­suk­sen elä­mäs­tä ja kuo­le­mas­ta syyt­tö­mä­nä ris­til­lä ole kos­ket­ta­va ke­nel­le vain vai on­ko se kuul­tu lii­an mon­ta ker­taa? Mi­ten kos­ket­ta­via ovat­kaan ker­to­muk­set tuh­laa­ja­po­jas­ta ja lau­pi­aas­ta sa­ma­ri­a­lai­ses­ta! Ole­tan, et­tä tuo­ta toi­mit­ta­jaa kui­ten­kin kos­ket­ta­vat mo­net ny­ky­a­jan ro­maa­nien ja elo­ku­vien ker­to­muk­set. Mik­si siis ei­vät nuo Raa­ma­tun ker­to­muk­set voi­si kos­ket­taa myös ateis­tia tai ag­nos­tik­koa? Ne­hän ovat sy­väs­ti in­hi­mil­li­siä ja yhä ajan­koh­tai­sia maa­il­mas­sa, jos­sa on niin pal­jon ah­dis­tus­ta, tus­kaa ja kär­si­mys­tä. Sa­no­ma us­kos­ta, toi­vos­ta ja rak­kau­des­ta on yhä ajan­koh­tai­nen.

Hiu­kan myö­hem­min luin erään toi­sen hen­ki­lön hy­vin kiel­tei­sen ko­ke­muk­sen ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­ta. ”Joku siel­lä mät­tää, kun olen jos­kus ol­lut ah­dis­tu­neem­pi kir­kos­ta läh­ties­sä kuin sin­ne men­nes­sä. Tun­tuu, et­tä en täy­tä siel­lä vaa­dit­tu­ja kri­tee­re­jä. Se tun­tuu ar­mot­to­mal­ta.” Tämä oli ai­van var­mas­ti ai­to ko­ke­mus, ei­kä sitä toi­nen voi kiis­tää.

Omat ko­ke­muk­se­ni ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­ta ovat ol­leet enim­mäk­seen myön­tei­siä. Mis­sään ei kuu­le niin pal­jon ar­mon ju­lis­tus­ta. Ar­mot­to­muut­ta en muis­ta kuul­lee­ni, vaan ju­lis­tus­ta Ju­ma­lan ar­mos­ta ja rak­kau­des­ta. Sen kruu­naa eh­tool­li­nen, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on va­paut­taa mei­dät oman­tun­tom­me syy­tök­sis­tä.

Ko­ke­mus­tem­me eri­lai­suut­ta ku­vaa se, et­tä odo­tan jos­kus an­ka­ram­paa pu­het­ta sii­tä, mi­ten ar­mot­to­mia olem­me toi­sil­lem­me. Sor­rum­me ko­vin hel­pos­ti oma­hy­väi­syy­teen ja ul­ko­kul­tai­suu­teen. Vaik­ka saar­na tai puhe kä­sit­te­li­si ko­vuut­tam­me ja so­keut­tam­me omaan it­seem­me näh­den, pu­hu­ja kyl­lä muis­taa ar­mon ju­lis­ta­mi­sen tär­key­den. Kun sit­ten ju­ma­lan­pal­ve­lus päät­tyy Her­ran siu­nauk­seen, se tun­tuu ai­na yh­tä hy­väl­tä.

En osaa vas­ta­ta tuo­hon ot­si­kon ky­sy­myk­seen muu­ten kuin to­te­a­mal­la, et­tä me kuu­lem­me ja nä­em­me asi­oi­ta hy­vin eri ta­val­la. Se on rik­kaus, mut­ta se tuot­taa meil­le myös häm­men­nys­tä ja vai­keut­taa tois­tem­me ym­mär­tä­mis­tä. Ajat­te­len, et­tä juu­ri ar­mo on ny­ky­a­jan usein ko­vas­sa ja ar­mot­to­mas­sa maa­il­mas­sa pa­ras­ta, mitä kris­ti­nus­ko voi tar­jo­ta. Se on suu­ri kii­tol­li­suu­den ai­he.

Kir­joit­ta­ja on psy­ko­lo­gi­an eme­ri­tusp­ro­fes­so­ri, on­nel­li­suus­tut­ki­ja ja tie­to­kir­jai­li­ja.

Lue lisää aiheesta

Päivän psalmi

Luetuimmat

Digilehti

Digilehti