JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Sveit­si­läistä juustoa, Bulgarian päämi­nis­teri ja Fingerporin juuret – Lahden vanhin hautausmaa Nastolassa on tarinoiden aarreaitta

Jaakko Petäjä tarinoi keihäänheittäjä Soini Nikkisen haudalla. Kuva: Markku Lehtinen

Jaakko Petäjä tarinoi keihäänheittäjä Soini Nikkisen haudalla. Kuva: Markku Lehtinen

3.6.2020
Janne Urpunen

Nas­to­lan hau­taus­maal­la tuok­suu suo­ma­lai­sen ja sveit­si­läi­sen juus­ton his­to­ria. Nas­to­las­ta vii­mei­sen le­po­si­jan­sa on saa­nut use­am­pi­kin sveit­si­läis­läh­töi­nen mei­je­ris­ti, joi­ta uu­dis­tus­mie­li­nen kei­sa­ri Alek­san­te­ri II hou­kut­te­li Suo­men au­to­no­mi­seen suu­ri­ruh­ti­nas­kun­taan juus­ton­te­koon.

– Tääl­lä, Ori­mat­ti­las­sa ja muu­al­la lä­hi­a­lu­eel­la on kym­me­niä sveit­si­läis­ten mei­je­ris­tien hau­to­ja. Sveit­sis­tä am­mat­ti­lai­sis­ta oli yli­tar­jon­taa. Vär­vä­tyil­le mei­je­ris­teil­le tar­jot­tiin Suo­mes­sa asun­to ja juus­to­lat yleen­sä kar­ta­noi­den ti­lois­ta, ker­too Jaak­ko Pe­tä­jä, joka te­kee Nas­to­lan hau­taus­maal­le ylei­sö­o­pas­tuk­sia Mat­ti Oi­ja­lan kans­sa.

Sei­som­me ti­la­no­mis­ta­ja Chris­ti­an Pfäf­f­lin per­heen hau­dan ää­rel­lä.

– Pfäf­f­li aloit­ti Toi­vo­no­jan kar­ta­non juus­to­las­sa. Su­kua asuu edel­leen Lah­den seu­dul­la.

Pe­tä­jä sa­noo, et­tä täs­sä on yk­si syyl­li­nen sii­hen, mik­si ve­nä­läi­set ovat niin miel­ty­nei­tä em­men­ta­liin.

– Juus­to­vien­ti Ve­nä­jäl­le pää­si vauh­tiin, kun Rii­hi­mä­ki–Pie­ta­ri-rata val­mis­tui. Sveit­si­läi­set vär­vät­tiin näyt­tä­mään, kuin­ka juus­toa val­mis­te­taan, kun Suo­mes­sa ja Ve­nä­jäl­lä ei oi­kein osat­tu. Suu­ret juus­to­kie­kot las­tat­tiin vau­nui­hin Lah­den ja Uu­den­ky­län ase­mal­la.

Jaakko Petäjä on Päijät-Hämeen historian, kulttuurin ja urheiluelämän tuntija. Kuva: Markku Lehtinen

Jaakko Petäjä on Päijät-Hämeen historian, kulttuurin ja urheiluelämän tuntija. Kuva: Markku Lehtinen

Nas­to­lan hau­taus­maan van­hin osa pe­rus­tet­tu Pek­ka­lan ti­lan en­ti­sil­le mail­le vuon­na 1848. Hau­taus­maa­ta län­nes­tä ja ete­läs­tä ra­jaa­va Pek­ka­lan­tie on saa­nut ni­men­sä ti­lan mu­kaan. Kal­mis­to on ajal­le tyy­pil­li­nen met­sä­hau­taus­maa.

– Tämä al­ku­pe­räi­nen alue, kant­tiin­sa 200 met­riä, oli ihan met­sää. Hau­dat mer­kit­tiin yleen­sä pui­sel­la ris­til­lä ja köy­hät pan­tiin ri­vi­hau­toi­hin. Va­rak­kaim­mat sai­vat rau­tai­set muis­to­mer­kit tai ki­vi­set paa­det, Jaak­ko Pe­tä­jä ker­too.

Hau­dois­ta van­hin on ken­raa­li­ma­ju­ri Gus­taf Adolf Ehrn­root­hin. Ehrn­rooth pal­kit­tiin an­si­ois­taan Suo­men so­das­sa Miek­ka­ri­ta­ri­kun­nan suur­ris­til­lä, kor­keim­mal­la ruot­sa­lai­sel­le so­ti­laal­le myön­net­tä­väl­lä kun­ni­a­mer­kil­lä. Kun Suo­mi lii­tet­tiin osak­si Ve­nä­jää, Ehrn­rooth vaih­toi puol­ta ja ete­ni Ve­nä­jän Suo­men so­ta­vä­en di­vi­si­oo­nan­ko­men­ta­jak­si. Hän ero­si teh­tä­väs­tään 1826, ja viet­ti sen jäl­keen pää­o­san ajas­taan Nas­to­las­sa omis­ta­mas­saan Sees­tan kar­ta­nos­sa.

Nas­to­lan na­pa­mie­hiin kuu­lu­nut Ehrn­rooth ajoi paik­ka­kun­nal­le uut­ta hau­taus­maa­ta Kois­ka­lan kar­ta­non isän­nän Carl Gus­taf Ul­l­ne­rin kans­sa.

– Nas­to­la kuu­lui sii­hen ai­kaan vie­lä Hol­lo­lan emä­pi­tä­jään ja Hol­lo­laan oli pit­kä mat­ka kul­jet­taa ruu­mii­ta, Pe­tä­jä pe­rus­te­lee.

Ehrn­rooth kuo­li 1848 ja Ul­l­ner seu­raa­va­na vuon­na. Isän­nät hau­dat­tiin ar­vok­kaim­mal­le pai­kal­le kir­kon por­tin pie­leen.

– Ehrn­root­hin hau­dat­tiin alun pe­rin kam­mi­o­hau­taan, joka sit­tem­min pu­ret­tiin.

Ehrn­root­hin ja Ul­l­ne­rin le­po­si­jo­jen lä­hei­syy­des­sä si­jait­see Karls­son-Kaa­la­mo-Ha­ma­ra-Jar­lan su­ku­hau­ta. Ny­kyih­mi­sil­le su­vun tun­ne­tuin edus­ta­ja on sar­ja­ku­va­tai­tei­li­ja Pert­ti Jar­la. Fin­ger­po­rin isän ni­meä ei ki­ves­tä löy­dy, sil­lä tiet­tä­väs­ti hän elää ja voi hy­vin.

Karls­son on Nas­to­lan van­ha mah­ti­su­ku.

– Kir­kon vie­res­sä, van­hal­la hau­taus­maal­la, on jäl­jel­lä kak­si ki­veä, jois­ta ni­men voi tun­nis­taa. Toi­ses­sa lu­kee Ehrn­rooth ja toi­ses­sa Karls­son, Pe­tä­jä nau­rah­taa.

Toi­nen ki­vis­tä kuu­luu Gus­taf Adolf Ehrn­root­hin isäl­le Carl Gus­taf Ehrn­root­hil­le.

Puuristien ja kivipaasien ohella 1800-luvulla suosittiin rautaisia, ristinmallisia muistomerkkejä. Kuva: Markku Lehtinen

Puuristien ja kivipaasien ohella 1800-luvulla suosittiin rautaisia, ristinmallisia muistomerkkejä. Kuva: Markku Lehtinen

Gus­taf Adolf Ehrn­root­hin per­he­hau­dan vie­rei­ses­sä muis­to­ki­ves­sä on Bul­ga­ri­an en­ti­sen Suo­men suur­lä­het­ti­lään, pro­fes­so­ri Ve­ne­lin Tsac­hevs­kyn ter­vei­set Jo­han Ca­si­mir Ehrn­root­hil­le ja jäl­ki­pol­vil­le.

Jo­han Ca­si­mir Ehrn­rooth, Gus­taf Adolf Ehrn­root­hin poi­ka, oli kan­sain­vä­li­sen luo­kan te­ki­jä. Kun Ve­nä­jä vei Tur­kil­ta Bul­ga­ri­an Tur­kin so­das­sa, hän eh­ti toi­mia 1880-lu­vun alus­sa jon­kin ai­kaa Bul­ga­ri­an pää­mi­nis­te­ri­nä.

Wer­ner Wes­s­ber­gin ko­mea hau­ta kuu­luu Ers­tan kar­ta­non isän­näl­le. Pe­tä­jä ker­too, et­tä vuon­na 1897 kuol­lut Wes­s­berg jär­jes­ti jär­jes­ti yh­den en­sim­mäi­sis­tä pu­he­lin­lin­jois­ta Lah­des­ta Nas­to­laan kar­ta­nol­leen sekä Vil­läh­teen rau­ta­tie­py­sä­kin so­pi­vas­ti Ers­tan koh­dal­le.

Hau­taus­maan van­hal­la kul­mal­la si­jait­see Nas­to­lan vuon­na 1840 val­mis­tu­nut en­ti­nen pi­tä­jän­tu­pa, joka on siir­ret­ty noin 150 met­riä al­ku­pe­räi­sel­tä pai­kal­taan hau­taus­maan ki­vi­ai­dan si­sä­puo­lel­le. Kun­nos­tus­ta odot­ta­va ra­ken­nus on toi­mi­nut hau­taus­maal­la ai­na­kin ruu­mis­huo­nee­na ja va­ras­to­na.

– Ruu­mis­huo­nee­na se toi­mi sii­hen as­ti, kun kap­pe­li 1954 val­mis­tui.

Hau­taus­maan vii­mei­sin laa­jen­nus on teh­ty 1969. Uu­del­la puo­lel­la on Val­ter ja El­vi­ra Var­kin hau­ta­ki­vi, joka saa mie­li­ku­vi­tuk­sen lauk­kaa­maan. Ki­ven ta­ka­puo­lel­le on tai­teil­tu vii­kin­ki­sym­bo­liik­kaa ja kir­jat­tu su­vun esi-isien ni­met 1700-lu­vul­le as­ti. Pe­tä­jä sa­noo Vark­ki-ni­men tu­le­van ruot­sin sut­ta tar­koit­ta­vas­ta sa­nas­ta varg tai var­ja­geis­ta, jot­ka oli­vat Ve­nä­jän jo­ki­rei­teil­lä liik­ku­nei­ta vii­kin­ke­jä. Se tie­de­tään, et­tä Val­ter Var­kin su­ku­lai­set liit­tyi­vät 1600-lu­vul­la In­ke­rin­maan uu­di­sa­suk­kai­siin.

– Vuon­na 1944 osa Var­kin per­hees­tä pää­si so­dan ja­lois­ta vii­mei­sel­lä lai­val­la Tal­lin­nas­ta Hel­sin­kiin. Per­he oli Nas­to­las­sa in­ter­noin­ti­lei­ril­lä. Kun ky­län sep­pä kuo­li, isä Tuo­mas Vark­ki pää­si aloit­ta­maan ky­lä­sep­pä­nä ja poi­ka Han­nes jat­koi myö­hem­min isän­sä työ­tä. Tuo­mak­sen po­jis­ta kak­si oli otet­tu puna-ar­mei­jaan. Toi­nen kuo­li so­das­sa ja Val­ter pää­si Suo­meen vas­ta 1990-lu­vul­la.

Eri­koi­nen on myös Mir­ja Van­ha­kos­ken it­sel­leen suun­nit­te­le­ma hau­ta­ki­vi. En­ke­lin­sii­pi­mäis­tä ki­veä ko­ris­taa öl­jy­lamp­pu, jos­ta Tu­han­nen ja yh­den yön ta­ri­nois­sa put­kah­tai­si lam­pun hen­ki.

– Öl­jy­lamp­pu on kan­sain­vä­li­sen Flo­ren­ce Nigh­tin­ga­le -pal­kin­non tun­nus. Mir­ja oli sai­raan­hoi­ta­ja ja jär­jes­tyk­ses­sään toi­nen pal­kin­non saa­jis­ta. Hä­nen mie­hen­sä Erk­ki Van­ha­kos­ki asuu Nas­to­las­sa. Er­kil­le tu­lee ai­ka­naan sa­man­lai­nen en­ke­lin sii­pi toi­saal­le, Pe­tä­jä tie­tää.

Aja­tus on, et­tä sii­vet vie­lä ker­ran koh­taa­vat.

Ark­ki­teh­ti Bey Heng on suun­ni­tel­lut Nas­to­lan hau­taus­maal­le luon­non sup­paan upe­an uur­na­leh­don. Leh­toon muis­to­ki­ven­sä on saa­nut kei­hään­hei­ton maa­il­ma­nen­nä­tys­mies Soi­ni Nik­ki­nen. Rai­ku­li­po­jan mai­nees­sa ol­lut Nik­ki­nen kis­kai­si uran­sa il­las­sa, Kuh­mois­ten ju­han­nus­ki­sois­sa 1956 unel­ma­kaa­ren 83,56. Maa­il­ma­nen­nä­tys kes­ti vain kuu­si päi­vää, mut­ta kat­ken­nut­ta ja kor­jat­tua koi­vu­kei­häs­tä ku­kaan ei ole len­nät­tä­nyt Nik­kis­tä pi­tem­mäl­le.

Nik­ki­nen heit­ti EM-prons­sia Ber­nis­sä 1954 sekä edus­ti Suo­mea Lon­toon ja Hel­sin­gin olym­pi­a­lai­sis­sa. Vaik­ka Nik­ki­nen kuu­lui vuo­sia maa­il­man kär­ki­heit­tä­jiin, Mel­bour­nen olym­pi­a­lai­siin 1956 hän­tä ei va­lit­tu.

Yh­den ta­ri­nan mu­kaan Nik­ki­nen oli hu­kan­nut kun­ton­sa en­nen ki­so­ja. Toi­sen ta­ri­nan mu­kaan edus­tus­teh­tä­vä jäi haa­veek­si, kos­ka heit­tä­jä edus­ti Työ­vä­en Ur­hei­lu­lii­ton seu­raa ja kol­man­nen mu­kaan paik­ka evät­tiin ai­kai­sem­pien tört­töi­ly­jen ta­kia. Mer­kil­lis­tä kyl­lä Suo­mes­ta lä­he­tet­tiin Aust­ra­li­aan kol­me kol­mi­loik­kaa­jaa, mut­ta en­sim­mäis­tä ker­taa Suo­men olym­pi­a­his­to­ri­as­sa ei yh­tään kei­hään­heit­tä­jää.

Mer­kil­lis­tä on se­kin, et­tä Soi­ni Nik­ki­sen äi­ti ker­toi mo­nien läh­tei­den mu­kaan poi­kan­sa syn­ty­neen 19.7.1923, mut­ta hau­ta­ki­ves­sä päi­väys on 29.7.

Jaakko Petäjä tarinoi keihäänheittäjä Soini Nikkisen haudalla. Kuva: Markku Lehtinen

Jaakko Petäjä tarinoi keihäänheittäjä Soini Nikkisen haudalla. Kuva: Markku Lehtinen

Hau­taus­maa ei ole his­to­ri­an­sa va­ras­sa, vaan 8,7 heh­taa­rin alu­et­ta ke­hi­te­tään edel­leen. Tuh­kaus­ten suo­sio kas­vaa yhä, ja seu­ra­kun­ta vas­taa ky­syn­tään uu­del­la si­rot­te­lu­a­lu­eel­la ja muis­to­leh­dol­la. Si­rot­te­lu­a­lue, joka on luon­non­met­sää, avat­tiin ke­sä­kuun alus­sa. Nur­mi­pin­tai­nen muis­to­leh­to ava­taan myö­hem­min ke­säl­lä.

Muis­to­leh­toon on pys­ty­tet­ty yh­teis­hau­ta­muis­to­merk­ki sään­kes­tä­väs­tä te­räk­ses­tä. Sen si­säl­lä ole­vil­le la­si­hyl­lyil­le omais­ten on mah­dol­lis­ta aset­taa kynt­ti­löi­tä, joi­den va­lon on mää­rä lois­taa muis­to­merk­kiin lei­ka­tun ko­ris­teel­li­sen ris­tin au­kois­ta.

Tie­to

Var­mis­tu­neet hau­taus­maa­kier­rok­set

Nas­to­lan hau­taus­maan opas­te­tut kä­ve­ly­kier­rok­set tiis­tai­na 30.6. ja 28.7. kel­lo 17.30. Läh­tö kap­pe­lin por­til­ta, Kar­hu­sil­lan­tie 8. Kier­rok­sen hin­ta on 5 eu­roa.

Asik­ka­lan kir­kon­ky­län hau­taus­maa 25.6. ja 3.9.

Hei­no­lan hau­taus­maa 25.6., 17.7., 16.8. ja 6.9.

Hol­lo­lan hau­taus­maa 18.6., 23.7. ja 13.8.

Lah­den Mus­tan­kal­li­on hau­taus­maa 14.6. (1918), 25.6., 9.7. (ur­hei­lu ja kult­tuu­ri), 6.8. (ur­hei­lu ja kult­tuu­ri) ja 13.8. Ris­tin­kir­kon san­ka­ri­hau­taus­maa 9.7. ja 6.8. Van­ha hau­taus­maa 7.6. (1918–19) , 11.6. (1918–19), 2.7., 16.7. (1918–19), 30.7. ja 20.8.

Sys­män Ota­mo 10.6., 21.7. ja 19.8. Kirk­ko­maa: 24.6., 26.7. ja 27.8.

Lue lisää aiheesta

Päivän psalmi

Luetuimmat

Digilehti

Digilehti