Kun Län­ti­nen hau­taus­maa pe­rus­tet­tiin noin 100 vuot­ta sit­ten Kär­pä­sen­mä­el­le, alue kuu­lui Hol­lo­laan. Hol­lo­lan seu­ra­kun­nal­la oli tar­ve uu­teen hau­taus­maa­han, sil­lä seu­ra­kun­nan poh­joi­so­san eli Ve­si­kan­san asuk­kai­den oli han­ka­laa eten­kin tal­vi­sin kul­jet­taa vai­na­jia he­vos­kyy­dil­lä ran­ta­tie­tä pit­kin Hol­lo­lan kir­kol­le. Mat­ka Ve­si­jär­ven itä­puo­lel­ta Kär­pä­sen­mä­el­le oli pal­jon ly­hy­em­pi.

Län­ti­sen hau­taus­maan van­him­man osan myi­vät Hol­lo­lan seu­ra­kun­nal­le Sa­ka­ri Köl­li ja hä­nen puo­li­son­sa Sand­ra. Alu­e­lii­tok­sen myö­tä 1933 Kär­pä­nen hau­taus­mai­neen siir­tyi Lah­del­le. En­sim­mäi­sen ker­ran hau­taus­maa­ta laa­jen­net­tiin Sa­ka­rin Köl­lin kans­sa teh­dyl­lä maa­kau­pal­la 1945. Myö­hem­min on teh­ty vie­lä kak­si maa­kaup­paa, ja ny­kyi­sin hau­taus­maan ko­ko­nais­pin­ta-ala on liki 12 heh­taa­ria.

Hau­taus­maa si­jait­see jää­kau­den ai­kai­sel­la reu­na­muo­dos­tel­mal­la, joka on syn­ty­nyt su­la­mis­ve­sien tuo­mas­ta hie­kas­ta ja ki­vis­tä. Jää­kau­den ai­kai­nen his­to­ria on yhä näh­tä­vis­sä alu­een poh­jois­puo­lel­la, jon­ka ai­ta on vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na ra­ken­net­tu hau­taus­maal­ta nous­seis­ta ki­vis­tä.

Hau­taus­maan van­him­man osan vih­ki­mi­sa­jan­koh­ta on hau­tau­tu­nut his­to­ri­an uu­me­niin. Sen si­jaan tie­dos­sa on en­sim­mäi­nen hau­dat­tu, joka oli Mai­re So­fia Hei­no. Hol­lo­lan seu­ra­kun­nan pys­tyt­tä­mä muis­to­ki­vi ker­too, et­tä lap­si syn­tyi 16.2.1920 ja kuo­li 3.1.1921.

Ai­kai­sin syn­ty­mä­ai­ka Län­ti­sel­le hau­dat­tu­jen jou­kos­sa on Eva So­fia Upi­lal­la. Hän syn­tyi 1.2.1834 ja kuo­li 5.3.1930.

– Lä­hes sa­ta­vuo­ti­aak­si elä­neen Eva So­fi­an elä­mään mah­tui ras­kai­ta vai­hei­ta. Hän eli 1800-lu­vun puo­li­vä­lin suu­ret näl­kä­vuo­det, sel­vi­si 1900-lu­vun alun es­pan­jan­tau­dis­ta ja kan­sa­lais­so­das­ta ja kuo­li pula-ai­ka­na 1930-lu­vun vaih­tees­sa, ku­vaa Si­nik­ka Kos­ki­nen Upi­lan elä­mää.

Lah­ti-opas Si­nik­ka Kos­ki­nen on opas­ta­nut 15 vuot­ta Län­ti­sel­lä hau­taus­maal­la ke­säi­sin.

– Ki­veen ha­ka­tut ni­met si­säl­tä­vät mo­nia ta­ri­noi­ta, jot­ka kas­va­vat opas­tus­ker­to­jen myö­tä. Kier­rok­sel­la on usein mu­ka­na su­ku­lai­nen, naa­pu­ri tai lap­suu­den ys­tä­vä, joka täy­den­tää ta­ri­naa. Niin kau­an nämä hau­da­tut ih­mi­set ovat ta­val­laan elos­sa, kun joku vie­lä hei­dät muis­taa, poh­tii Kos­ki­nen.

Län­ti­sen hau­taus­maan 100-vuo­tis­juh­la on 24.1. osa­na eku­mee­nis­ta ru­kous­viik­koa. Ti­lai­suu­det to­teu­te­taan il­man osal­lis­tu­jia. Strii­maus Lah­den seu­ra­kun­tien Yo­u­tu­be-ka­na­val­la. Klo 10 sa­na­ju­ma­lan­pal­ve­lus, klo 14 Hil­jen­ny het­kek­si -mu­siik­kia, klo 15 eku­mee­ni­nen juh­la­har­taus ja klo 15.45 Län­ti­sen hau­taus­maan van­him­man osan esit­te­ly.