JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Jos jokin lapsen hyvinvoinnissa tai olemuksessa muuttuu, se voi olla signaali. Hän voi olla hiljaisempi, ärtyneempi tai väsyneempi. Kuvitus: Radek Karkulowski

Jos jokin lapsen hyvinvoinnissa tai olemuksessa muuttuu, se voi olla signaali. Hän voi olla hiljaisempi, ärtyneempi tai väsyneempi. Kuvitus: Radek Karkulowski

Kirkolla on voimavaroja torjua lasten ja nuorten yksi­näi­syyttä, sanoo professori Niina Junttila

Yk­si­näi­syys voi seu­ra­ta las­ta ai­kui­suu­teen as­ti. Jo­kai­nen voi vai­kut­taa sii­hen, et­tei työn­nä tois­ta ul­ko­puo­li­suu­teen.

10.3.2020
Kaisa Hako

Se tun­tuu sil­tä, kuin eläi­si haa­mu­na mui­den jou­kos­sa. On sama, on­ko elä­vä vai kuol­lut.

Tun­tui­si pa­rem­mal­ta tul­la ha­ka­tuk­si kuin ol­la toi­sil­le niin yh­den­te­ke­vä.

Näin ovat lap­set ku­vail­leet yk­si­näi­syy­den ko­ke­mus­taan Nii­na Junt­ti­lal­le. Ope­tus­neu­vos, kas­va­tusp­sy­ko­lo­gi­an pro­fes­so­ri ja yk­si­näi­syys­tut­ki­ja tie­tää, mitä suo­ma­lai­nen yk­si­näi­syys on. Sil­tä ei­vät väl­ty lap­set ja nuo­ret­kaan: vuo­den 2019 kou­lu­ter­veys­ky­se­ly ker­toi, et­tä esi­mer­kik­si lah­te­lai­sis­ta 4.–5.-luok­ka­lai­sis­ta 4,8 pro­sent­tia ja 8.–9.-luok­ka­lai­sis­ta 10,1 pro­sent­tia ko­kee it­sen­sä yk­si­näi­sik­si.

Ai­kui­sis­ta noin 10 pro­sent­tia ko­kee va­ka­vaa yk­si­näi­syyt­tä, ajoit­tais­ta yk­si­näi­syyt­tä jopa 25 pro­sent­tia.

So­si­aa­li­nen yk­si­näi­syys on tun­ne sii­tä, et­tei elä­mäs­sä ole riit­tä­väs­ti ka­ve­rei­ta, ver­kos­toa. Nii­na Junt­ti­la ker­too, et­tä ty­töt ja po­jat ko­ke­vat tätä suu­rin piir­tein sa­man ver­ran. Emo­ti­o­naa­li­nen yk­si­näi­syys taas on tun­ne sii­tä, et­tä elä­mäs­tä puut­tuu lä­hei­nen ys­tä­vä, ja tämä on po­jil­la ylei­sem­pää kuin ty­töil­lä.

– Olem­me psy­ko­lo­gi­sil­ta pe­rus­tar­peil­tam­me sa­man­lai­sia, mut­ta kult­tuu­ri­ses­ti miel­le­tään, et­tä ty­töil­lä on "best frien­dit" ja po­jil­la jal­ka­pal­lo­jouk­ku­ei­den kal­tai­set po­ru­kat. Ty­töt voi­vat sa­noa ää­neen, et­tä ei ole ke­tään ka­ve­ria, mut­ta po­jil­le syn­tyy kä­si­tys, et­tei hei­dän edes kuu­lu kai­va­ta ys­tä­vää. Se jää vai­vaa­maan puut­teen tun­tee­na. Asi­aa pa­hen­taa, jos po­jat ei­vät puhu sii­tä ke­nel­le­kään, Junt­ti­la ker­too.

On joi­ta­kin yk­si­näi­syy­del­le al­tis­ta­via ge­neet­ti­siä ris­ki­te­ki­jöi­tä ku­ten var­hais­lap­suu­den ujous, ar­kuus, si­sään­päin­kään­ty­nei­syys ja neu­root­ti­suus. Myös yk­si­näis­ten van­hem­pien lap­set ovat mui­ta use­am­min yk­si­näi­siä. Sil­ti yk­si­näi­syy­den muo­dos­tu­mi­nen on ai­na yk­si­lö­koh­tais­ta.

– Jos van­hem­mat tie­dos­ta­vat asi­an, sii­hen voi vai­kut­taa har­joit­te­le­mal­la it­se­luot­ta­muk­sen ra­ken­ta­mis­ta tie­toi­ses­ti, Junt­ti­la sa­noo.

– Kos­kaan yk­si­näi­syys ei ole lap­sen oma syy.

Olen­nai­nen yk­si­näi­syyt­tä luo­va te­ki­jä on ost­ra­kis­mi eli ta­hal­li­nen tai ta­ha­ton ul­ko­puo­lel­le sul­ke­mi­nen. Sil­loin lap­si muut­tuu toi­sil­le nä­ky­mät­tö­mäk­si. Hän ko­kee: Olen huo­nom­pi. En kel­paa. En kui­ten­kaan pää­se mu­kaan, tur­ha yrit­tää.

Yk­sin jää­nyt ra­ken­te­lee suo­ja­me­ka­nis­me­ja. Hän saat­taa ve­täy­tyä omiin oloi­hin­sa tai ol­la ag­g­res­sii­vi­nen, jol­loin toi­set saat­ta­vat al­kaa väl­tel­lä hän­tä. Syn­tyy hai­tal­li­nen kehä.

Yk­si­näi­syys on va­li­tet­ta­van py­sy­vää. Ai­kui­sis­ta yk­si­näi­sis­tä suu­rin osa on ol­lut sitä jo lap­se­na tai nuo­re­na. Lap­suu­den yk­si­näi­syys on myös suu­ri ris­ki­te­ki­jä ter­vey­son­gel­mil­le ja muil­le­kin vai­keuk­sil­le. Junt­ti­la ker­too tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa il­me­ni, et­tä kah­dek­san­vuo­ti­aa­na yk­si­näi­syyt­tä ko­ke­vat po­jat oli­vat kym­me­nen vuo­den ku­lut­tua mui­ta use­am­min myös ah­dis­tu­nei­ta, ma­sen­tu­nei­ta, ag­g­res­sii­vi­sia tai it­se­tu­hoi­sia.

– Mi­kään muu te­ki­jä ei se­lit­tä­nyt on­gel­mia niin vah­vas­ti, hän sa­noo.

Yk­si­näi­syys saat­taa vai­kut­taa myös op­pi­mis­ky­kyyn, kos­ka it­se­luot­ta­mus, mo­ti­vaa­tio ja kyky il­mais­ta it­seä hei­ken­ty­vät.

Yk­si­näi­syys sa­tut­taa sy­väs­ti. Sitä hä­ve­tään ja pei­tel­lään. Sik­si lä­heis­ten on jos­kus vai­kea sitä huo­ma­ta.

– Jos jo­kin lap­sen hy­vin­voin­nis­sa tai ole­muk­ses­sa muut­tuu, se voi ol­la sig­naa­li. Hän voi ol­la hil­jai­sem­pi, är­ty­neem­pi tai vä­sy­neem­pi, Junt­ti­la ku­vai­lee.

Lap­sen tai nuo­ren kans­sa oli­si sil­loin tär­ke­ää ju­tel­la, mut­ta ei ko­vis­tel­len: ”Nyt is­tut ja ker­rot mikä vai­vaa.” Sil­loin lap­si saat­taa sul­keu­tua kuin sim­puk­ka.

Junt­ti­lan mu­kaan par­hai­ta ti­lai­suuk­sia ovat vai­vih­kai­set kii­reet­tö­mät het­ket, jol­loin van­hem­pi on lap­sen kans­sa kah­des­taan il­man häi­ri­ö­tä – esi­mer­kik­si ruo­kaa lait­ta­es­sa tai sau­nan löy­lys­sä.

– It­se huo­ma­sin, et­tä hy­viä ti­lai­suuk­sia oli­vat ne, kun kus­ka­sin las­ta­ni ve­si­pal­lot­ree­nei­hin. Is­tut­tiin tun­ti suun­taan­sa pi­me­äs­sä au­tos­sa kah­des­taan. Oli help­po pu­hua, hän ker­too.

Opetusneuvos, kasvatuspsykologian professori Niina Junttila on tutkinut eri-ikäisten yksinäisyyttä jo parinkymmenen vuoden ajan. ”Se alkoi alun perin gradusta, jossa tutkin päiväkoti-ikäisten yksinäisyyttä."

Opetusneuvos, kasvatuspsykologian professori Niina Junttila on tutkinut eri-ikäisten yksinäisyyttä jo parinkymmenen vuoden ajan. ”Se alkoi alun perin gradusta, jossa tutkin päiväkoti-ikäisten yksinäisyyttä."

Junt­ti­lan mu­kaan van­hem­man tär­kein teh­tä­vä on vies­tit­tää lap­sel­le, et­tä tämä on hy­väk­syt­ty, ra­kas­tet­tu, kiva ja iha­na. Jos yk­si­näi­syys on eden­nyt niin pit­käl­le et­tä se ai­heut­taa ah­dis­tu­nei­suut­ta, te­ra­peut­ti tai psy­ko­lo­gi voi aut­taa aja­tus­vää­ris­ty­mien pur­ka­mi­ses­sa.

Van­hem­mat, opet­ta­jat ja muut vas­tuul­li­set ai­kui­set voi­vat aut­taa so­si­aa­lis­ten tai­to­jen har­joit­te­lus­sa ja luo­da mah­dol­li­suuk­sia yh­tei­siin mut­kat­to­miin ma­ta­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mi­siin. Junt­ti­la to­te­aa, et­tä seu­ra­kun­nil­la on val­ta­vas­ti voi­ma­va­ro­ja juu­ri täl­lai­seen toi­min­taan.

– Nä­ki­sin, et­tä kirk­ko on avoin or­ga­ni­saa­tio, jo­hon on help­po tul­la, hän sa­noo.

Yk­si mer­kit­tä­vim­mis­tä kir­kon kei­nois­ta nuor­ten yk­si­näi­syy­den tor­jun­nas­sa on rip­pi­kou­lu.

– Ylä­kou­lu­tut­ki­muk­sis­sa nou­si esiin, et­tä poi­kien emo­ti­o­naa­li­nen yk­si­näi­syys suo­ras­taan ro­mah­taa kah­dek­san­nen luo­kan lo­pus­sa joh­tu­en rip­pi­kou­lus­ta, jos­sa saa kuu­lua ryh­mään ja il­mais­ta tun­tei­ta. Se oli iso löy­dös.

Har­va ha­lu­aa tar­koi­tuk­sel­la sul­kea ke­tään ul­ko­puo­lel­le, mut­ta Junt­ti­la to­te­aa, et­tä ylei­sel­lä ta­sol­la suo­ma­lais­ta yh­teis­kun­taa vai­vaa tie­tyn­lai­nen vä­lin­pi­tä­mät­tö­myys. Il­key­des­tä on tul­lut sal­li­tum­paa. Ys­tä­viä saa­te­taan ”kon­ma­rit­taa” pois elä­mäs­tä.

Yk­si­näi­syyt­tä on vuo­sien mit­taan ko­e­tet­tu tor­jua lu­ke­mat­to­min pro­jek­tein, mut­ta py­sy­väi­sen luon­teen­sa vuok­si se ei ole hel­pos­ti rat­kais­ta­vis­sa.

Junt­ti­la to­te­aa, et­tä usein pai­no­pis­te on ol­lut sii­nä, mitä yk­si­näi­set it­se voi­si­vat ti­lan­teen­sa hy­väk­si teh­dä.

– Jot­ta yk­si­näi­syys voi­si vä­hen­tyä, mei­dän kaik­kien oli­si toi­mit­ta­va toi­sin, hän sa­noo.

– Mei­dän on yh­tei­sö­nä pi­det­tä­vä huo­li, et­tei ke­tään työn­ne­tä ul­ko­puo­li­suu­teen. Suu­rin vas­tuu on ai­kui­sil­la, mut­ta pie­nel­tä­kin lap­sel­ta voi edel­lyt­tää ys­tä­väl­li­syyt­tä toi­sia koh­taan.

Junt­ti­la on yh­des­sä Emil Sa­lo­vuo­ren kans­sa pe­rus­ta­nut Läh­de-liik­keen, jos­sa on mu­ka­na jo yli 200 toi­mi­jaa. Lii­ke kan­nus­taa kaik­kia ar­ki­siin pie­niin toi­miin yk­si­näi­syy­den vä­hen­tä­mi­sek­si. Eri­tyi­ses­ti joka kuun 10. päi­vä on yk­si­näi­syy­den­tor­ju­mis­päi­vä.

– Moi­ka­taan naa­pu­ria. Vie­dään ka­ve­ri lou­naal­le. Vie­te­tään yh­des­sä pi­dem­pi kah­vi­tun­ti tai vä­li­tun­ti. Ju­tel­laan his­sis­sä tai ra­ti­kas­sa. Yk­si­näi­nen ih­mi­nen muis­taa vuo­si­kau­sia, jos joku tu­lee ja jut­te­lee, Junt­ti­la ku­vai­lee.

Hän ker­too, mi­ten it­se on ot­ta­nut haas­teek­si joka kuun 10. päi­vä ter­veh­tiä jo­kais­ta vas­taan­tu­li­jaa kä­vel­les­sään töi­hin pit­kin Hel­sin­gin Hä­meen­tie­tä.

– Osa vas­taan­tu­li­jois­ta ih­met­te­lee, et­tä mitä tuo oi­kein te­kee. Mut­ta muis­tan, mi­ten eräs van­ha rou­va lii­ken­ne­va­lois­sa ilah­tui, et­tä oi mi­ten kiva näh­dä pit­käs­tä ai­kaa! Em­me ol­leet tie­tääk­se­ni ta­van­neet kos­kaan ai­kai­sem­min, mut­ta mo­lem­pien aa­mus­ta tuli iloi­nen. Vie­raat ih­mi­set voi­vat tun­tua pe­lot­ta­vil­ta, mut­ta jos hei­tä ter­veh­tii joka aa­mu, heis­tä tu­lee tut­tu­ja.

Junt­ti­la muis­tut­taa, et­tä sil­miin kat­so­mi­nen, ter­veh­ti­mi­nen ja hymy voi­vat ol­la rat­kai­se­van tär­kei­tä myös lap­sil­le ja nuo­ril­le kou­lu­jen käy­tä­vil­lä – vaik­kei sitä ai­na voi hei­dän re­ak­ti­ois­taan pää­tel­lä.

– Kun saa­daan mu­kaan tar­peek­si mon­ta ih­mis­tä te­ke­mään pie­niä asi­oi­ta, syn­tyy iso­ja asi­oi­ta.

Kai­kil­le tar­koi­tet­tu Läh­de-lii­ke yk­si­näi­syyt­tä vas­taan: lah­de­mu­kaan.fi

Poi­kien emo­ti­o­naa­li­nen yk­si­näi­syys suo­ras­taan ro­mah­taa kah­dek­san­nen luo­kan lo­pus­sa joh­tu­en rip­pi­kou­lus­ta, jos­sa saa kuu­lua ryh­mään ja il­mais­ta tun­tei­ta.

Tie­to

On coo­lia ol­la ys­tä­väl­li­nen toi­sel­le

Tut­ki­ja Nii­na Junt­ti­lan eh­do­tuk­set las­ten yk­si­näi­syy­den tor­jun­taan:

1 Kou­luil­la on mo­nia hy­viä oh­jel­mia, joi­den avul­la op­pi­laat voi­vat har­joi­tel­la koh­taa­mis­ta, mut­ta kou­lu­tuk­sen am­mat­ti­lai­set voi­vat myös ar­jes­sa toi­mia toi­sil­le esi­merk­ki­nä. Kou­luil­la voi­daan ke­hit­tää myös omia mut­kat­to­man koh­taa­mi­sen in­no­vaa­ti­oi­ta.

2 Ma­ta­lan kyn­nyk­sen ker­ho- ja har­ras­tus­toi­min­ta, jo­hon jo­kai­sen on help­po men­nä mu­kaan.

3 Per­hei­den ja kou­lu­jen yh­tei­set pro­jek­tit ja ta­pah­tu­mat ovat hyvä tapa tou­hu­ta yh­des­sä ja tu­tus­tua toi­siin. Esi­mer­kik­si eri­lai­set lii­kun­ta­tem­pauk­set toi­mi­vat hy­vin.

4 Uu­sien asen­tei­den opet­ta­mi­nen kam­pan­ja­luon­tei­ses­ti: kuin­ka pal­jon coo­lim­pi on se, joka on ys­tä­väl­li­nen toi­sil­le.

Lue lisää aiheesta