"Puukirkosta alkoi Lahden kaupunkitarina" - Timo Taulon näytelmässä kiivetään katolle

Isoja asioita voi saada aikaan, jos johonkin vahvasti uskoo, sanoo ohjaaja Timo Taulo.

"Lahtelaiset päättivät rakentaa oman kirkon vähäisillä eväillä: ei rahaa, ei emäseurakunnan tukea, mutta tahtoa ja uskoa löytyi", kertoo ohjaaja Timo Taulo. Kuva: Markku Lehtinen

Ainopuiston teatterin näytelmä Vanhan puukirkon tarina nähdään heinäkuussa Kolkanmäellä. Sille paikalle Lahden kauppalan asukkaat ahersivat kirkon talkoovoimilla noin 130 vuotta sitten. Albert Mellinin suunnittelema puukirkko valmistui kahden vuoden urakoinnin jälkeen vuonna 1890.

– Lahtelaiset päättivät rakentaa oman kirkon vähäisillä eväillä: ei rahaa, ei emäseurakunnan tukea, mutta tahtoa ja uskoa löytyi. Se on kaunis tarina, kertoo näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Timo Taulo.

Näyttämöllä on noin 15 harrastajanäyttelijää, ekaluokkalaisesta kahdeksankymppiseen. Ensimmäinen näytös nähdään nykyisen Ristinkirkon takana, jonne rakennetaan ulkoilmakatsomo 120 hengelle.

– Näyttämö jatkuu sakastin katolla: siellä hääräävät kauppalan enkelit, Taulo kertoo.

Hyvän kierre syntyy, kun puhutaan kotikaupungista hyvää. Timo Taulo

Näytelmässä seurataan Lahden kauppalaisia, läkkiseppä ja kirkkoväärti Juho Johanssonia ja hänen perhettään, rakennustöitä johtanutta kapteeni August Fellmania ja Hollolan kirkkoherra J.G. Snellmania. Tarinaa täydentävät fiktiiviset hahmot, kuten Tornatorin lankarullatehtaan laulukööriläiset sekä kauppalan enkelit. Mukana on myös kauppalan lapsia, jotka rakentavat pienen risukirkon leikkeihinsä.

– Syntyypä siellä yksi romanssikin, kun Johanssonin poika ja köörin vetäjän tytär tapaavat, Taulo paljastaa.

Näin olisi voinut tapahtua

Toiseen näytökseen siirrytään sisälle kirkkoon, jossa nähdään juuri valmistuneen puukirkon vihkiäisjuhla. Juhlaa vietettiin 28. joulukuuta 1890.

Näytelmä pohjautuu historiallisiin faktoihin, mutta draamaan on tuotu myös fiktiivisiä käänteitä. Käsikirjoitus noudattaa Taulon mukaan periaatetta ”näin olisi voinut tapahtua”.

– Historiakehys on vahvasti mukana, ja olen yrittänyt pitää huolen siitä, ettei siellä ole mitään vääriä tietoja ajasta, Taulo kuvaa.

Toisen näytöksen vihkiäisjuhlan ohjelma on rekonstruoitu niillä tiedoilla, jotka ovat säilyneet. Juhlassa esiintyivät Lahden ja Tornator-yhtiön tehtaan kuorot sekä Lahden soittokunta. Urkujen virkaa hoiti raittiusyhdistys Säteeltä lainattu harmoni. Näytelmän musiikkia varten on etsitty vinkkejä siitä, millaisia lauluja, virsiä ja esityksiä avajaisjuhlassa kuultiin. Myös saarna on rekonstruoitu kauppalan aikakauteen ja Raamatun aiheeseen sopivaksi.

Puukirkko oli Lahden ensimmäinen julkinen rakennus, ja tärkeä askel matkalla kauppalasta kaupungiksi.
 

Kirkko ylitti koko kylän budjetin

Näytelmän yhteydessä on esillä lahtelaisten muistoja vanhasta puukirkosta. Taulo keräsi muistoja erillisessä tilaisuudessa, ja niitä sai myös lähettää pitkin kevättä. Muistoja tulikin runsaasti: tarinoita lapsuudesta, kouluvierailuista, häistä, sankarihaudoista, sota-ajalta… Puukirkko tuntui kuuluneen monen sukupolven elämään.

– Kirkko on ollut hyvin läsnä ihmisten arjessa ja juhlassa, ja tunneside siihen on ollut harvinaisen vahva, Taulo sanoo.

Muistopaloja löytyi monelta myös konkreettisesti, sillä kirkon purkamisen yhteydessä rakennuksesta myytiin joitain osia. Yksi kertoi kirkon kattokruunun koristavan kotiaan, toinen oli vuorannut talonsa eteisen puukirkon hirsistä. Eräs nainen toi näytille vanhan puukirkon ovenrivan – ja se pääsikin osaksi näytelmää.

Keskusteluissa nousi esiin myös kirkon purkaminen vuonna 1977. Se herättää edelleen vahvoja tunteita.

– Puukirkko oli lahtelaisille valtavan tärkeä. Sen purkamiseen sisältyy tietty traumaattisuus, mutta toisaalta silloin syntyy hyvä näytelmä, kun aiheessa on sisällä pieni kysymysmerkki, Taulo pohtii.

Vaikka puukirkon purkaminen on Taulon mukaan ehdottomasti yksi puukirkon historian kulmakivistä, ei näytelmässä mennä ajassa niin pitkälle.

– Purkamisesta saisi oman näytelmänsä. Nyt kiinnostaa tuoda esille se, että esteistä huolimatta voi saada isoja asioita aikaan, jos johonkin vahvasti uskoo.

Tauloon onkin tehnyt vaikutuksen se, kuinka rohkeasti isoon projektiin lähdettiin.

– Kauppalan asukkaita oli vain neljäsataa, ja kirkon rakentaminen ylitti reilusti koko kylän budjetin. Silti tahto oli kova, ja niin vain kirkko tehtiin. Tämmöistä uhkapäisyyttä kaipaisi nykypäivänäkin.

Taulo kertoo, että kirkon rakentamista puolsivat myös taloudelliset pyrkimykset. Ajateltiin, että oma kirkko helpottaisi kaupunkioikeuksien saamista, ja se taas merkitsisi verotuloja ja vauhdittaisi kylän kasvua ja liike-elämää. Puukirkko oli myös arkkitehtonisesti ja kulttuurisesti merkittävä rakennus Lahdessa.

– Voisi väittää, että puukirkosta alkoi Lahden kaupunkitarina, Taulo pohtii.

Teatteri luo yhteisöllisyyttä

Näytelmän tekemisen prosessia Taulo kuvaa yhteisöteatteriksi. Yhteisöllisyys tulee paitsi vapaaehtoisten näyttelijöiden kautta, myös itse toimintatavasta. On eri asia tehdä näytelmä omalle, tutulle lavalle kuin vaikkapa yleiseen puistoon, keskelle asuinaluetta – tai kirkkoon.

– Etsimme esityspaikat aina tarinan historialliseen kehykseen sopivaksi. Sillä tavalla saadaan myös paikalliset toimijat mukaan rakentamaan tarinaa yhdessä.

Teatteri on Taulon mukaan myös keino lisätä tietämystä kotikaupungista – ja samalla vahvistaa asukkaiden tunnesidettä siihen.

– Hyvän kierre syntyy, kun puhutaan kotikaupungista hyvää. Se rupeaa kertymään ja toteutumaan: ollaan yhteisöllisempiä ja tunnistetaan toisemme, Taulo sanoo.

Muokattu 8.7. klo 9.14: Harrastelijanäyttelijä korjattu harrastajanäyttelijäksi.

Vanhan puukirkon tarina

Näytelmän ensimmäinen näytös esitetään Kirkkopuistossa ja toinen näytös Ristinkirkossa, Kirkkokatu 4. Esityksen jälkeen tarjotaan kirkkokahvit. Esityksen yhteydessä Ristinkirkossa on näyttely lahtelaisten puukirkkoon liittyvistä muistoista.

Esitykset:

To 18.7. klo 18

Pe 19.7. klo 18

La 20.7. klo 16

Su 21.7. klo 13

Su 21.7. klo 16

Ti 23.7. klo 18

Ke 24.7. klo 18

To 25.7. klo 18

La 27.7. klo 16

Su 28.7. klo 13 (Esityksessä viittomakielen tulkkaus)

Su 28.7. klo 16

Liput 20 e. Käteismaksu. Ennakkoon osoitteesta ainopuistonteatteri.fi.

Kirj. ja ohj. Timo Taulo

Näytelmä on tehty yhteistyössä Ainopuiston teatterin, Keski-Lahden seurakunnan ja Missiokaupan kanssa.

Tuulia Halttunen

Jaa artikkeli