Kenestä Hollolan uusi kirkkoherra – kolme kärkiehdokasta vastaa viiteen kysymykseen

Hollolan seurakunnan keskus on kuntakeskuksessa sijaitseva, vuonna 2010 valmistunut Sovituksenkirkko. Kuva: Tuomas Heikkilä

Hollolan kirkkoherran virkaa haki määräaikaan mennessä kolme pappia. Vaalissa ovat ehdolla 1. vaalisijalla Launeen seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen (s. 1963), 2. vaalisijalla Hollolan seurakunnan kappalainen Timo Huttunen (s. 1974) ja 3. vaalisijalla Laihian seurakunnan kirkkoherra Marja-Liisa Mäki (s. 1963).

Kirkonseutu julkaisee viisi Hollolan kirkkoneuvoston asettaman työryhmän hyväksymää kysymystä sekä hakijoiden antamat vastaukset.

Kysymykset ehdokkaille

1. Kerro taustasi: mitkä tekijät ovat johtaneet Sinut hakemaan Hollolan seurakunnan kirkkoherran virkaa?

2. Mitä pidät suurimpina vahvuuksinasi Hollolan kirkkoherran virkaan?

3. Miten kuvailet itseäsi johtajana?

4. Miten koet kirkon sisällä vaikuttavat erilaiset hengelliset liikkeet ja teologiset painotukset? Miten asemoit itsesi tällä kentällä?

5. Miten seurakunta saisi innostettua uusia ihmisiä mukaan toimintaan?

"Hollolan rovastikunnassa pitkään työskennelleenä tunnen alueen ja sen vahvuudet ja haasteet", katsoo Heikki Pelkonen.
 

Heikki Pelkonen

1. Olen lahtelainen pappi. Olen toiminut seurakuntapastorina Padasjoella ja Launeella ja kirkkoherrana Padasjoella 1995–2007 ja Launeella 2008–. Perheeseeni kuuluu Riikka-vaimo ja neljä lasta. Haen Hollolan kirkkoherran virkaa, koska tehtävä on vaativa, kiinnostava ja se motivoi minua kovasti. Uskon, että minulla olisi osaamista ja annettavaa seurakunnalle. Hollolan rovastikunnassa pitkään työskennelleenä tunnen alueen ja sen vahvuudet ja haasteet.

2. Vahvuudekseni koen sen, että minulla on kokemusta niin pienen yksittäistaloudessa olevan seurakunnan johtamisesta kuin suuresta seurakuntayhtymästä. Työssäni olen saanut tehdä monenlaisia isojakin asioita alkaen kirkon remontista seurakuntaliitokseen ja organisaatiouudistukseen. Lisäksi minulla on kokemusta luottamustehtävieni kautta niin hiippakunnan hallinnosta kuin kokonaiskirkon tasolta. Talouden ja hallinnon tuntemisen lisäksi vahvuudekseni on sanottu ihmisläheisyys ja uutteruus. Itse koen vahvuudekseni myös selkeän näyn kirkosta ja sen tehtävästä. Työnohjaajakoulutus ja kirkon työyhteisökonsultin koulutus ovat antanee minulle lisätyökaluja työyhteisön johtamiseen.

3. Johtajana haluan pelata joukkuepeliä. Siihen kuuluvat niin luottamushenkilöt kuin työntekijät. Yhdessä asetetaan tavoitteet ja sitten pyritään kohti niitä. Vaikka kirkkoherran työhön kuuluu paljon hallintoa, koen tehtävän hengellisenä tehtävänä, koska seurakunta on hengellinen yhteisö. Työntekijä katsoo asioita paljolti oman työnsä näkökulmasta, kuten kuuluukin. Siksi johtajana haluan pitää yllä kokonaiskuvaa ja selkeää tilannekuvaa siitä, missä me yhteisönä olemme ja menemme. Joku työtoveri joskus kuvasi minua sanoilla ”pehmeän jämäkkä”.

4. Pidän itseäni yleiskirkollisena. Minulla ei ole varsinaista herätysliiketaustaa. Olen papin poika. Rippikouluni olen käynyt Suomen Lähetysseuran rippikoulussa ja nuorena olin mukana oman kotiseurakuntani nuorten toiminnassa ja SLS:n nuorten toiminnassa. Toimin ja tulen hyvin toimeen kaikkien kirkossamme toimivien herätysliikkeiden kanssa.

5. Uusien ihmisten tavoittamisessa olen huomannut henkilökohtaisen kutsun kaikkein tehokkaimmaksi. Samoin ihmisiin on luotettava ja annettava heille vastuuta. Edelleen toiminta kiinnostaa, jos sillä on merkitystä. Evankeliumin sanoma ihmisiä rakastavasta Jumalasta ja Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta sekä lähimmäisen rakkauden välittäminen ovat kirkon tehtävät. Kun tämä on esillä, sille on tarvetta ja tilausta.

"Minulla on taustani takia varsin realistinen käsitys kirkkoherran tehtävästä Hollolan seurakunnassa. Koen tehtävään kutsumusta", sanoo Timo Huttunen.
 

Timo Huttunen

1. Olen toiminut nykyisen Hollolan seurakunnan alueella pappina pian 13 vuoden ajan, ja niistä vuosista johtavissa tehtävissä, eli Kärkölässä kirkkoherrana ja Hollolassa johtavana kappalaisena, noin 10 vuotta. Minulla on taustani takia varsin realistinen käsitys kirkkoherran tehtävästä Hollolan seurakunnassa. Koen tehtävään kutsumusta. Minua on myös pyydetty hakemaan tätä tehtävää.

2. Minulla on paljon hiljaista tietoa Hollolan seurakunnasta työhistoriani takia. Tunnen työntekijät, rakennukset, järjestelmät, toimintakulttuurin ja paljon seurakuntalaisia. Olen ajellut niin Koukunmaan sorateillä kuin istunut Huilin huoneissa, rekrytoinut työntekijöitä ja johtanut kokouksia. Hollolan seurakunnan kirkkoherran virka on tällä hetkellä kuitenkin vaativa virka kenelle vaan, ja niinpä tuleva kirkkoherra tarvitsee paljon tukea ja esirukouksia.

3. Olen hyvin motivoitunut kehittymään ja kehittämään johtajana. Tälläkin hetkellä opiskelen johtamista. Yritän miettiä asioita jatkuvasti hieman pidemmällä aikaperspektiivillä, jotta olisimme valmiita tulevaisuuden haasteisiin. Ajattelen että hyvän johtajan on oltava samaan aikaan napakasti asiakeskeinen että lämpimästi ihmiskeskeinen. Sellaiseen pyrin. Hengellinen johtajuus on kirkkoherran viran erityispiirre moniin muihin esimiestehtäviin verrattuna. Sillä alueella pyrin muistuttamaan jatkuvasti itseäni ja yhteisöäni perustehtävistämme eli evankeliumin julistamisesta, kristillisestä kasvatuksesta ja palvelusta.

4. Hengellinen kotini on kirkkomme. Ajatteluni on saanut vaikutteita ainakin nuoruuteni herätyskristillisestä seurakunnasta, sukuni körttiläisistä juurista ja kohtaamieni ihmisten elämäntarinoista. Herätysliikkeet ovat mielestäni kauneimmillaan silloin kun ne kasvattavat ja kutsuvat säännölliseen rukouselämään ja Raamatun opiskeluun. Vähemmän kaunista ovat aika ajoin näkyville tulevat hyvä veli -verkostot ja naistyöntekijöiden kyseenalaistaminen.

5. Vierastan sellaista ajatusta että kristityn pitäisi ”harrastaa seurakuntaa.” Samalla kuitenkin pidän seurakuntayhteyttä merkityksellisenä asiana. Se kuitenkin saa toteutua eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa olevilla ihmisillä. Seurakunnallinen kokoava toiminta on joka tapauksessa tulevaisuudessa yhä riippuvaisempi seurakuntalaisten aktiivisuudesta, koska palkattujen työntekijöiden määrä tulee laskemaan. Näen tässä kehityksessä tietysti uhkia, mutta myös paljon mahdollisuuksia.

"Hollolan ja Lahden seudun herätyskristillinen ilmapiiri ja hengellisen kentän monimuotoisuus houkuttelevat minua hakemaan tätä virkaa", kertoo Marja-Liisa Mäki.
 

Marja-Liisa Mäki

1. Mieheni suku on alkuperäisiä hollolalaisia jo vuosisatojen ajalta ja ikääntyvät appivanhempani asuvat Hollolassa. Haluaisin olla heille avuksi ja nähdä lähellä asuvia lapsiamme ja lapsenlapsia enemmän. Kaipaan positiivisia haasteita nyt kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Hollolan ja Lahden seudun herätyskristillinen ilmapiiri ja hengellisen kentän monimuotoisuus houkuttelevat minua hakemaan tätä virkaa. Kirkkoherrana voin kehittää seurakunnan toimintaa ihmisläheisemmäksi ja tavoittavammaksi.

2. Monissa seurakunnissa palvellessani olen työskennellyt lähes kaikilla eri työaloilla ja tunnen ne sisältäpäin. Olen tottunut muutoksessa elämiseen sekä yksittäisessä seurakunnassa että seurakuntayhtymässä. Olen myös toiminut muutosjohtajana. Näen muutoksen mahdollisuutena. Pidän asioiden kehittämisestä ja ideoimisesta ja olen tottunut tiimityöskentelyyn asiantuntijaorganisaatiossa. Palvelevassa puhelimessa ja kriisityössä olen oppinut toimimaan vaikeissa tilanteissa. Merkonomina ymmärrän talousasioita hyvin.

3. Olen palvelualtis. Arvostan asiantuntijuutta ja innostusta työyhteisössä. Tahdon kehittää työyhteisöä ja seurakuntaa. Minä kannatan positiivista ajattelua ja ratkaisukeskeisyyttä, ne kuuluvat toimintatapaani. Minulla on myös sielunhoidollinen ote työhöni. Älykkäänä introverttina olen kuunteleva, rauhallinen ja harkitseva sekä sopivasti tilaa antava. Minulla on tutkitusti suuri stressinsietokyky. Kirkkoherran tärkein tehtävä minun mielestäni on hengellinen johtajuus, joka sitoutuu Raamattuun ja kirkon oppiin.

4. Minusta saisitte kirkkoherran, joka on työvuosinaan tehnyt yhteistyötä kaikkien herätysliikkeitten kanssa. Yhteistyötä olen tehnyt myös Hengen Uudistus kirkossamme -liikkeen kanssa ja yhteiskristillinen kirkkokuntarajat ylittävä toiminta on minulle erittäin mieluista. Vedin Laihialla Mahdollisuus Muutokseen Missiota ja loin siellä yhteyksiä vapaisiin suuntiin. Raamatussa meitä kehotetaan rukoilemaan yhdessä, sillä se on Jumalan mielen mukaista. Olen herätyskristillinen uskossa oleva pappi, jolle Kansan Raamattuseura on läheisin herätysliike.

5. Vapaaehtoistoiminnan lisääminen esim. jumalanpalvelusryhmät. Matalan profiilin tilaisuudet esim. kohtaamiskahvila, bänditoiminta, jalkautuminen ostoskeskuksiin ja sinne missä ihmiset ovat. Äitinä kannan huolta siitä, että lapsen tie kerhosta isoseksi ja nuorten aikuisten toimintaan olisi katkeamaton. Miehille lenkkisaunoja ja nuotioiltoja, pojille mopokerhoja ym. Nuorille aikuisille teemallisia teeiltoja.

Juhana Säde
juhana.sade@evl.fi
@

Jaa artikkeli