Irakilaismiehet löysivät paikkansa – maahanmuuttajat leimataan helposti muutaman yksilön takia

Seurakunnalla on usein merkittävä rooli maahanmuuttajien kotouttamissa. Vuonna 2015 Lahteen saapuneet kolme irakilaismiestä ovat tästä hyvä esimerkki.

Alku syyskuun 2015 lopussa oli kaikkea muuta kuin lupaava. Hennalan vastaanottokeskuksen ulkopuolella turvapaikanhakijoiden bussia vastassa oli joukko mielenosoittajia. Viestiä vahvistettiin ampumalla ilotulitusraketteja kohti bussia ja ihmisiä.

Bussilla tulleet Al Badri Ali Hatam, 37, Al-Rubayi Hayder Yasin, 24, ja Saif Ameen, 22, olivat vastaanotosta järkyttyneitä ja hämillään. Oman turvallisuutensa vuoksi kotimaastaan lähteneet miehet kertovat kohdanneensa rasismia Lahdessa myöhemminkin.

Huutelua, riidan haastamista ja silmille sylkemistä. Etnisen taustansa takia miehet ovat saaneet kuulla olevansa terroristeja. Oulun seksuaalirikosepäilyjen tultua julkisuuteen heitä on nimitelty raiskaajiksi. Al Badri Ali Hatam tietää, miten helposti samaan kansanryhmään tai taustaan kuuluvat ihmiset leimataan muutaman yksilön takia.

Kun kuulun kirkkoon, en ole yksin. Seurakunnasta on tullut minulle kuin oma perhe. Al Badri Ali Hatam

– Sama koskee rasismia. Vaikka olemme sitä kohdanneet, eivät kaikki suomalaiset silti ole rasisteja – vain pieni osa on.

Anteeksi maanmiesten puolesta

Kaikki kolme ovat todella pahoillaan seksuaalirikoksista ja pyytävät anteeksi maanmiestensä puolesta. He korostavat, että Suomessa pitää elää täkäläisten lakien, sääntöjen ja tapojen mukaan.

Parkour-opettajana Lahdessa ja lähiseudulla työskentelevä Saif Ameen muotoilee kantansa näin:

– Olen todella häpeissäni. Tekijät ovat kyllä tienneet, mitä Suomen laki sanoo tuollaisista teoista. Heidät pitäisi poistaa maasta ja lähettää takaisin, sanoo Saif Ameen, joka on tällä hetkellä kolmikosta ainoa oleskeluluvan saanut.

Miehet iloitsevat siitä sydämellisestä tavasta, jolla Lahden seurakunnat ovat ottaneet heidät vastaan. He ovat olleet tervetulleita seurakuntien tilaisuuksiin, joissa on päässyt kohtaamaan suuren joukon auttamishaluisia ihmisiä.

Kaikki kolme ovat kääntyneet kristityiksi, käyneet rippikoulun ja kastettu seurakunnan jäseniksi. Al Badri Ali Hatam alkoi kiinnostua kristinuskosta jo nuorena poikana. Isä ei kuitenkaan hyväksynyt vääräuskoisten oppiin perehtymistä, joten poika joutui tutkimaan salaa kristillistä materiaalia.

Suomeen saavuttuaan Al Badri Ali Hatam alkoi tutkia Raamattua ahkerammin ja löysi paljon vastauksia kysymyksiin, jotka olivat päässä pyörineet. Sisäisten kamppailujen jälkeen hän meni rippikouluun ja sai kasteen Siikaniemessä pari vuotta sitten.

– Tulin Hennalaan yksin. Nyt kun kuulun kirkkoon, en enää ole yksin. Seurakunnasta on tullut minulle kuin oma perhe. Olen onnellinen, sillä Jumala johdattaa minua, Al Badri Ali Hatam sanoo.

Al-Rubayi Hayder Yasin ja Saif Ameen kertovat rippikoululla olleen suuri merkitys kristinuskon ydinkysymyksiin perehtymisessä. Kumpikin kertoo esittäneensä paljon kysymyksiä, ja niihin saatiin myös vastauksia.

Kolme irakilaismiestä sanovat löytäneensä kristinuskosta uuden elämän. Pelko, kosto, viha ja väkivalta ovat vaihtuneet rauhaan ja anteeksiantoon.

Kaikki kolme osallistuvat aktiivisesti seurakuntien toimintaan. Irakilaismiehet ovat tuttu näky jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa.

– Usein meitä pyydetään auttamaan, laittamaan ruokaa, hoitamaan tarjoilua tai kantamaan esineitä. Tuntuu hyvältä saada auttaa, Ali Hatam sanoo.

"Maahanmuuttajat avartavat seurakuntaelämää"

Muutaman viime vuoden aikana Lahdessa on kastettu noin 80 maahanmuuttajaa. Kastettuja arabeja, kurdeja ja afgaaneja on nyt noin sata. Ennen kastetta kristityiksi kääntyvät joutuvat käymään normaalia pidemmän rippikoulun.

Maahanmuuttajat osallistuvat messuihin, seuroihin, raamattupiireihin, urheilutoimintaan, kirkkokahveille, leiripäiviin, suomen kielen kursseille ja talkoisiin.

– Maahanmuuttajat tuovat oman elämän tarinansa seurakunnan keskelle. He avartavat seurakuntaelämää oman elämän historiansa kautta. Samalla he antavat haastetta auttaa, opettaa, tukea ja pitää yhteyttä etenkin heihin, jotka elävät epävarmuudessa oman tulevaisuutensa suhteen, sanoo Keski-Lahden kirkkoherra Miika Hämäläinen.

– Moni maahanmuuttajista on mielellään auttanut eri tehtävissä, kuten kirkkokahveissa ja talkoissa silloin, kun heitä on kutsuttu tekemään yhdessä.

Hämäläisen mukaan Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus suhtautuvat lähtökohtaisesti hyvin kriittisesti kristinuskoon kääntyneen maahanmuuttajan uskon aitouteen.

– Käytännössä on hyvin vaikea osoittaa olevansa aidosti kääntynyt, mikä tuottaa aidosti kääntyneille ahdistusta.

Seurakunnassa huomio kohdistetaan kiinnostukseen: käykö kääntynyt kasteensa jälkeen tilaisuuksissa, osoittaako hän elämällään kristillisiä arvoja ja mitä seurauksia hän on valmis kantamaan kääntymisensä tähden.

Hämäläisen mielestä on oikein suhtautua kriittisesti vakaumuksensa vaihtaneiden uskon aitouteen.

– Samalla kantasuomalaisten ja etenkin viranomaisten tulee muistaa ja ymmärtää, että usein islamista kristinuskoon kääntynyt joutuu sukunsa ja perheensä hylkäämäksi ja asettaa itsensä hengenvaaraan, jos hänet palautetaan lähtömaahan. Tähän tulisi suhtautua vakavasti. Hyvin monet tänne tulleista ovat tavallisia ihmisiä, jotka vain haluavat elää rauhassa. Kristityksi kääntyneet haluavat oppia maamme arvot ja hyvät tavat.

Pekka Paloranta

Jaa artikkeli