Rohkeasti ekalle yöleirille!

Lapsi on lähdössä ensimmäistä kertaa yksin yöleirille. Uusi kokemus jännittää varmasti sekä häntä että vanhempia. Miten tähän kasvamiseen ja itsenäistymiseen kuuluvaan suureen seikkailuun voi valmistautua?

Lahden seurakuntayhtymän lastenohjaaja ja itsekin kahden varhaisnuoren äiti Minna Tuominen rohkaisee astumaan kynnyksen yli.

- Kannattaa tukea ja houkutella lasta, jotta tämä lähtisi rohkeasti kokeilemaan leirielämää.

Ensimmäistä yöleiriä varten voi harjoitella. Yökylään voi ensin lähteä vaikkapa mummolaan tai jonkun hyvän tutun luo. Totuttelua leirille lähtöön ovat myös yksin kotona vietetyt hetket.

- Leirille lähtöä jännittävän lapsen oloa voi helpottaa muistuttamalla hänelle, että vain yksi yö ja taas nähdään huomenna, Tuominen vinkkaa.

Lapsen leirille lähtö voi olla myös vanhemmalle kova paikka.

- Leirit ovat lapsen itsenäistymisen kannalta merkittäviä tekijöitä. Lapsesta irti päästämistä kannattaa siten opetella, Tuominen muistuttaa.

Kaverin kanssa tai yksin

Moni 7-8 -vuotias lähtee ensimmäiselle leirilleen hyvän kaverin kanssa. Tuomisen mielestä tämä on periaatteessa hyvä juttu ja voi olla ratkaiseva tekijä oman rohkeuden keräämisessä.

- Joskus taas on parempi lähteä yksin. Jos menee leirille oikein hyvän kaverin kanssa, ei välttämättä niin hyvin tutustu uusiin kavereihin, Tuominen mainitsee.

Koti-ikävää voi pehmentää rakas unikaveri, jos lapselta sellainen vielä löytyy.

Sen sijaan kännykän pitäisi jäädä kotiin odottamaan lapsen paluuta leiriltä, Tuominen muistuttaa.

- Leirin ohjaajilla on puhelimet, ja heidän kauttaan saadaan tarvittaessa yhteys.

Huolissaan olevalla vanhemmalla voi olla kova halu soitella leirille ja kysellä lapsen kuulumisia. Tuomisen mukaan tämä ei välttämättä ole hyvä juttu.

- Tutun äänen kuuleminen voi laukaista koti-ikävän, vaikka muuten olisi mennyt hyvin.

Tieto luo turvallisuutta

Lasta koskevan tiedon välittäminen leirin pitäjille on Tuomisen mielestä keskeisiä asioita leiriin valmistautumisessa.

- Lapsen terveydentilaa ja luonnetta koskevat tiedot pitää ehdottomasti välittäjää vetäjille. Siten lapsen ja muiden leiriläisten turvallisuuteen vaikuttavat seikat pystytään ottamaan etukäteen huomioon. Ja tämä koskee myös päiväleirejä.

Tuominen korostaa lasten ja varhaisnuorten leireillä mukana olevien isosten roolia. Isoset ovat rippikoulun käyneitä, yleensä yli 15-vuotiaita nuoria.

- Isoset leikkivät ja myös nukkuvat lasten kanssa ja ovat heille tärkeitä isoja siskoja sekä veljiä, jotka ovat läsnä tukena ja turvana.

Joskus leirielämä ei vain ota sujuakseen, vaikka olisi hyvin valmistauduttu. Minna Tuominen on itse ollut vetäjänä lukuisilla leireillä ja tietää, että pienen ikävä voi kasvaa jopa liian suureksi.

Koti-ikävä voi ilmetä illalla, kun pitäisi käydä nukkumaan. Joku itkeskelee ja toisella on vatsa kipeä. Joskus riehuminenkin voi olla koti-ikävän oire.

- Joskus ikävä on kasvanut niin kovaksi, että lapsi on jouduttu hakemaan yöksi kotiin. Ja sitten aamulla lapsi on tuotu takaisin jatkamaan leiriä. Olemme näissä asioissa hyvin joustavia, Tuominen vakuuttaa.

Seurakunnat haluavat jatkuvasti kehittää leirejä entistä paremmiksi ja siksi vetäjät ovat kiinnostuneita kuulemaan palautetta.

- Jos jokin asia on leirin jälkeen jäänyt mietityttämään, siitä kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä vetäjiin. Kaikki tieto on tärkeää leirin vetäjille, kannustaa lastenohjaaja Minna Tuominen.

Pekka Paloranta

Jaa artikkeli