Kristilliset arvot pohjana

Lahden kristillinen on kymmenessä vuodessa kasvanut täysimittaiseksi peruskouluksi.

Susse Mattila on aloittamassa ekaluokkalaisten kanssa tuntia. Rehtori Aleksi Rinne istahti oppilaitten joukkoon hetkeksi.

Lahden kristillinen koulu täyttää toukokuussa kymmenen vuotta. Tässä ajassa reilun kymmenen oppilaan alusta on kasvanut täysimittainen peruskoulu. Koulun yhteydessä on myös esikoulu ja lasten päiväkoti, joka aloitti pari vuotta siten.

Kristillisen koulun ensimmäinen osoite oli Liipolassa Ostoskadulla. Viisi vuotta sitten koulu muutti Lahden kaupungin vuokralaiseksi Kiveriöön Teinintielle kiinteistöön, jossa aiemmin ovat toimineet Kiveriön peruskoulu ja Kiveriön lukio. Nyt koulu on ostanut kiinteistön itselleen, ja sen vuokralaisina jatkavat ruotsinkielinen alakoulu ja päiväkoti.

Koulun toiminta-ajatuksena on järjestää laadukasta peruskouluopetusta kristilliseltä arvopohjalta.

- Punaisena lankana kaikessa toiminnassa on kristillisyyden esilläpito, tiivistää rehtori Aleksi Rinne kristillisen koulun eron kunnalliseen peruskouluun.

Omien kasvattien osuus koulun oppilaissa on kasvanut koko ajan. Kun vuoden 2013 ekaluokkalaisista vain kaksi oli koulun ”omia” esikoululaisia, tänä syksynä koulunsa aloittavista kaksikolmasosaa on käynyt Lahden kristillisen koulun eskarin. Oma oppilaspohja on vahva, mutta muualtakin kouluun tullaan. Syksyllä muista kouluista tulee oppilaita lähes joka luokalle.

- Sillä on suuri merkitys, että lapset tulevat kouluun omasta esiopetuksesta ja päiväkodista. Alkuvuosina saattoi joka luokalla enemmistö oppilaista tulla muualta. Nyt suhde on kääntynyt niin, että enemmistö oppilaista on ollut meillä eskarista alkaen. Silloin muista kouluista tulevien on helpompi päästä mukaan meidän toimintakulttuurimme ja arvoihimme.

Kun Aleksi Rinne aloitti rehtorina viisi vuotta sitten, koulussa oli vajaa 70 oppilasta. Koulu on kasvanut tasaiseen tahtiin: syksyllä 2018 Lahden kristillisessä koulussa on liki 150 oppilasta, jotka tulevat pääosin Lahdesta, mutta oppilaita on myös lähikunnista. Suomessa on toistakymmentä kristillistä koulua ja niiden yhteenlaskettu oppilasmäärä noin 2000.

Rinne korostaa, että Lahden kristillinen koulu ei ole minkään seurakunnan tai kristillisen ryhmittymän koulu, vaan koulun toiminnasta vastaa Lahden kristillisen koulun kannatusyhdistys, jolle Valtioneuvosto on antanut opetusluvan.

- Oppilaita tulee lähes kaikista kirkkokunnista ja herätysliikkeistä, mutta kouluun tullakseen perheillä ei tarvitse olla seurakuntataustaa.

Perustana ovat Apostolinen uskontunnustus ja yhteiskristillisyys. Koulu ei sitoututa tiettyyn maailmankatsomukseen tai tietyn kirkkokunnan mukaiseen raamatuntulkintaan. Siksi rehtorilta tai muulta henkilökunnalta on turha kysellä kantaa naispappeuteen, ehtoollisen viettoon tai kysymykseen lapsi- ja aikuiskasteesta.

- Kristillinen koulu ei luo oppia. Näihin kysymyksiin vastaavat kodit ja seurakunnat. Meillä pitää olla selkeät rajat, mitkä asiat kuuluvat koulun piiriin ja mitkä eivät.

Rinne palaa puheessaan tavan takaa koulun arvoihin, jotka ovat luotettavuus, rohkeus, kunnioitus ja kiitollisuus. Arvot eivät ole vain tietokoneen uumenissa, vaan ne ovat joka päivä käytössä koulun arjessa.

- Arvopohja toimii läpäisyperiaatteella kaikessa opetuksen suunnittelussa ja käytännön opetuksessa. Ne ovat pohjana niin koulun tasa-arvosuunnitelmalle kuin järjestyssäännöille.

Kristillinen koulu ei olisi kristillinen ilman rukousta. Aamuhartaudet ja ruokarukoukset kuuluvat päivään, ja oppilailla on omia rukouspiirejä. Opettajat kokoontuvat yhteen useita kertoja viikossa rukoilemaan koulun ja oppilaiden puolesta.

- Jumala johdattaa niitä, jotka rukoillen kulkevat, muistuttaa Rinne Jumalan lupauksesta Vanhassa testamentissa.

Rinne ihmettelee, miten paljon kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on kiristynyt hengellisyyden esilläpito. Myös vanhemmat ovat hanakoita kieltämään kaiken hengellisyyden lapsiltaan.

- Eräässäkin päiväkodissa paloi talviaamuna ikkunalla kynttilä. Yhden lapsen äiti tiedusteli heti, että ”onko täällä joku hartaustilaisuus menossa”.

- Hengellisyys on riisuttu päiväkodeista ja kouluista pois, vaikka siihen ei mikään laki pakota. Yksittäinen hengellinen kuten Suvirsi ei tekisi kunnallisessakaan koulussa tilaisuudesta hartaustilaisuutta.

Laura Visapää
laura.visapaa@evl.fi
@

Jaa artikkeli