Heinolassa puhutaan nälästä

Yhteisvastuutilaisuus paneutuu suomalaiseen nälkään sekä globaaliin nälkään.

Kasvusäkkien käyttö helpottaa viljelyä kuivassa ja kivikkoisessa maastossa. Yhteisvastuuvaroin tuettu, Kirkon Ulkomaanavun järjestämä viljelykoulutus auttaa pakolaisperheitä parantamaan ruokaturvaansa.

Vuonna 1949 perustettu Yhteisvastuu auttoi aluksi Itä- ja Pohjois-Suomen köyhää väestöä. Sodan jäljiltä näillä alueilla oli runsaasti sotaleskiä ja - orpoja. Myöhemmin auttaminen on laajentunut koskemaan myös kaukaisia lähimmäisiämme.

Tämän vuoden yhteisvastuukeräys torjuu nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman katastrofialueilla.

Globaali nälkä

Kehitysmaiden nälän pahin kasvu on saatu pysäytettyä, mutta nälkä maailmassa ei ole loppunut, vaikka maapallon ruoka oikeudenmukaisesti jaettuna riittäisi kaikkien ravitsemiseen.

- Maailmassa, jossa me elämme yltäkylläisyydessä ja yhtenä suurimpana kansanterveydellisenä ongelmana ovat liikalihavuudesta johtuvat terveysongelmat, on samaan aikaan satoja miljoonia ihmisiä, joilla ei ole ravitsemuksellisesti riittävästi ruokaa päivittäiseen elämään. Tilanne nälänhädän ja ravitsemuksen osalta parani useiden vuosien ajan, mutta valitettavasti viimeisimmät luvut osoittavat huonompaan suuntaan, toteaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Husu-Kallio on keskustelemassa Heinolan yhteisvastuutilaisuudessa. Muita keskustelijoita ovat piispa Seppo Häkkinen, Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen, päätoimittaja Jari Niemi ja seurakunnan luottamushenkilö Jaana Niemi.

Joka päivä joka seitsemäsihminen menee nälkäisenä nukkumaan. Globaalin nälän taustalla ovat köyhyys, konfliktit sekä kuivuus. Pajunen toteaa, että esimerkiksi Sudanin 5 miljoonaisesta kansasta puolet kärsii nälästä.

- Globaalin nälän helpottamiseksi tarvitaan yksittäisten kansalaisten anteliaisuutta hyvinvoivissa maissa, valtioiden tavoitteellista kehityspolitiikkaa sekä kansainvälisten yhteisöjen ja yritysten määrätietoisia toimia, korostaa Pajunen.

Husu-Kallio mukaan puhdas vesi ja turvallinen ruoka ovat paitsi elämän ehto myös ihmisen keskeisimmät perusoikeudet.

- Meillä on vielä paljon tehtävää, jotta ne toteutuisivat kaikkialla maailmassa. Samaan aikaan ympäristössämme tapahtuvat muutokset, kuten ilmastonmuutos, tuovat tähän työhön lisähaasteita. Ratkaisun avaimet ovat meidän käsissämme.

Myös Seppo Häkkinen korostaa, ett nälkä ei ole väistämättömyys, joka kohtalon tavoin lankeaa joidenkin ihmisten osaksi. Ruokaa maailmassa on riittävästi ja sitä voidaan saada kaikille.

- Kysymys on ongelmasta, joka voidaan ratkaista. Kaikilla ihmisillä niin Suomessa kuin kaikkialla maailmassa on oikeus hyvään elämään ja ihmisarvoon.

Suomalainen nälkä

Häkkinen muistuttaa, ettei ruoka ei ole itsestäänselvyys.

- Viimeiset suuret nälkävuodet ovat vain muutaman sukupolven takana. Viime syksyn huono sato oli osoitus, että ruokaa on arvostettava. Tämä totuus on unohtunut, kun ruokahävikki on maassamme 25 kg henkeä kohden vuodessa.

Vuonna 1949 Itä- ja Pohjois-Suomessa kärsittiin katovuosista ja vähävaraisissa perheissä nälkä oli akuutti ongelma, jota yhteisvastuukeräyksellä torjuttiin. Vuonna 1997 Yhteisvastuuvaroja kerättiin Ruokapankkeja varten. Yhteisvastuun kanta oli, että hyvinvointivaltiossa kenenkään ei tulisi olla almujen varassa, vaan valtion tulisi pitää huolta kansalaisistaan.

Vuonna 2018 meillä on yhä leipäjonot. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana avun tarve on kasvanut, ja seurakuntien sekä järjestöjen ruokapisteiden määrä on kasvanut.

Kirkkopalvelut ry on Suomen suurin EU-elintarviketukea koordinoiva toimija, jonka jakelusta vastaavat ev.lut. seurakunnat. 2016 seurakuntien EU-elintarviketuen asiakkaina oli 105 000 eri ihmistä.

Leipäjonoissa on kansaneläkkeellä kituuttavia, opiskelijoita, yksinhuoltajia, osa-aikatyötä tekeviä, pitkäaikaistyöttömiä. Kansaneläkkeiden ja muiden perusetuuksien indeksikorotukset on useina vuosina jäädytetty. Kasvukeskuksissa leipäjonoja kasvattavat kohtuuttomat asumiskustannukset.

- Tästä seuraa väistämättä, että perusturvalla elävien varat eivät riitä arjesta selviytymiseen. Tällä hetkellä valtio ei pysty varmistamaan kaikille perustuslain turvaamaa perustoimeentulo, sanoo Pajunen.

Nälkä – hyvä syy auttaa

Yhteisvastuutilaisuus

Heinolassa sunnuntaina 11.2.

- klo 10 piispa Seppo Häkkinen saarnaa Heinolan kirkossa messussa

- klo 12 Jyränkölän juhlasalissa (Siltakatu 11) avoin keskustelutilaisuus Yhteisvastuukeräyksen teemasta: nälkä ja ruokaturva. Keskustelijoina piispa Seppo Häkkinen, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen, päätoimittaja Jari Niemi ja seurakunnan luottamushenkilö Jaana Niemi.

Laura Visapää
laura.visapaa@evl.fi

Jaa artikkeli