Pyhäinpäivänä muistetaan edesmenneitä läheisiä

Nastolan hautausmaalla on muistolehdossa kivi, jonka luo voi tuoda kynttilöitä. Muistolehto on alue, jolla ei ole yksittäisiä hautoja, vaan se on yhtä hauta-aluetta, johon vainajien tuhkat haudataan.

Pyhäinpäivä on kirkkovuodessa hiljainen ja harras päivä, jolloin omaiset vievät edesmenneiden läheistensä haudoille kynttilöitä. Tänä vuonna pyhäinpäivää vietetään lauantaina, 4. marraskuuta.

Haudoilla käynti pyhäinpäivänä yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Lahdenkin hautausmailla pyhäinpäivän iltana tuhannet kynttilät luovat lämmintä valoaan.

Joskus omaisten haudat ovat kaukana. Monilla hautausmailla on muualle haudatuille muistelupaikkoja, joiden luo omaiset voivat viedä kynttilänsä.

Sukupolvien

ketjuun

Pyhäinpäivänä muistelun kohteena ovat myös kristikunnan pyhät, marttyyrit ja muut uskossa Kristukseen kuolleet. Pyhyys ei viittaa vain kuolleisiin, vaan uskova liittyy sukupolvien ketjuun.

Kasteensa perusteella ja Kristukseen uskovana hänkin on pyhä. Pyhien muistaminen palauttaa mieliin Jumalan uskollisuuden ja armollisuuden ihmistä kohtaan.

Kirkkotekstiileissä ja osittain papin vaatetuksessa näkyvä liturginen väri on pyhäinpäivänä punainen tai varsinkin iltajumalanpalveluksessa valkoinen. Punaista väriä käytetään Pyhän Hengen ja Kristuksen tunnustamisen symbolina. Se on myös veren ja tulen väri.

Valkoinen on Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. Se kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta.

Suomalainen Halloween

sekoittaa perinteitä

Nykymuotoisen pyhäinpäivän viettämisellä on maassamme reilun 50 vuoden perinteet. Viime vuosina siihen on sekoittunut aineksia lähinnä Yhdysvalloista.

Nimi Halloween on lyhenne englannin sanoista "All-Hallows-Eve" eli pyhäinpäivän aatto.

Yhdysvaltoihin halloweenjuhlan toivat irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset, ja se on nykyisin Yhdysvalloissa kaupallisesti vuoden kuudenneksi merkittävin juhlapäivä. Se on vahvasti esillä amerikkalaisessa populaarikulttuurissa ja on siten viime vuosina levinnyt myös Suomeen.

Kaupallisuus leimaa Halloweenia, jossa ovat sekoittuneet eri kulttuurit, perinteet sekä kuluttaminen. Voi liioittelematta todeta, että mahdollisuus rahastaa lapsiperheitä vajaat kaksi kuukautta ennen joulua on edistänyt Halloweenin yleistymistä myös Suomessa.

Väärä päivä

Kaupallisen Halloweenin viettämisellä ja meidän pyhäinpäivällä ei perinteiden puolesta ole juurikaan yhteistä. Erot lähtevät jo siitä, että Halloweenia vietetään lokakuun viimeinen päivä, eikä suinkaan meidän pyhäinpäivä.

Ainut etäisesti näitä juhlapäiviä yhdistävä tekijä löytyy siitä, että vanhassa eurooppalaisessa perinteessä Halloweenin edeltäjä oli kelttien esikristillinen vainajajuhla, ja meillä pyhäinpäivään on sulautunut kaksi kirkollista perinnettä, eli kaikkien pyhien päivä, jota vietettiin marraskuun 1. päivänä sekä sitä seuraava päivä, jota vietettiin kaikkien uskovien vainajien muistopäivänä.

Markku Lehtinen
markku.lehtinen@evl.fi

Jaa artikkeli