Pääkirjoitukset

Risukasa kuivalla maalla – joulukirkkoa ja päättäjäisjuhlaa ei kannattaisi sotkea keskenään

Keskustelu kirkkotilojen käytöstä koulujen juhlissa tai kevät- ja joulukirkkojen järjestämisessä lehahti jälleen liekkeihin kuin risukasa kuivalla maalla. Aiheeseen huonosti perehtyneitä ja poliittisen hyödyn tavoittelijoita on debatissa riittänyt.

Koulun ja kirkon yhteistyölle on jo entuudestaan selvät pelisäännöt, eikä apulaisoikeusasiamiehen tuore lausunto näyttäisi tuovan niihin lisättävää. Kirkon ja seurakuntien tilat on tarkoitettu paitsi jumalanpalveluskäyttöön myös muuhun soveltuvaan käyttöön. Kirkot ovat perinteisesti olleet käytettävissä paikallisiin yhteisöllisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Esimerkiksi konserttikäytöstä päättävät lain mukaan kirkkoherra ja kirkkoneuvosto.

Lähtökohtana kouluyhteistyössä on ollut, ettei tila itsessään tee tilaisuudesta uskonnollista, vaan sen tekee sisältö. Joulukirkko ja kirkossa järjestettävä joulujuhla ovat eri asia, eikä näitä pitäisi sotkea keskenään. Joulujuhlassa on kyse kaikille oppilaille yhteisestä opetukseen kuuluvasta juhlasta, joten sisältö ei voi olla samaa kuin joulukirkossa. Joulujuhla kuuluu opetukseen, ja sen sisällöstä vastuu on aina koululla.

Seurakunnat järjestävät mielellään koulujen kanssa joulukirkkoja. Näihin osallistuminen on vapaaehtoista ja perustuu huoltajan valintaan. Koulu hoitaa luvat ja viestinnän vanhemmille. Kyseessä on pitkä ja myönteinen yhteistyön perinne, jossa toteutuu lisäksi lasten ja nuorten osallisuus sekä positiivinen uskonnonvapaus.

Kirkon piirissä on huolestuttu sen kapenevasta yhteiskunnallisesta tilasta. Huoli on minusta tässä tapauksessa aiheeton. Näyttäisi siltä, että Uskonnottomat Suomessa ry:n kantelemassa tapauksessa kouvolalainen koulu oli tosiasiallisesti järjestänyt koulun yhteisen päättäjäisjuhlan jumalanpalveluksen muodolla ja sisällöllä.

Positiiviseen uskonnonvapauteen kuuluu muuten sekin, että suomalaiset rientävät sankoin joukoin kirkkoihin ja muihin tiloihin laulamaan kauneimpia joululauluja. Ne ovat lämpimiä ja yhteisöllisiä kohtaamisen ja pysähtymisen hetkiä, ja monen mielestä niistä alkaa todellinen joulun odotus.

Kokosimme yhteislaulutapahtumat Kirkonseudun numeroon 20/2019 käteväksi koosteeksi.

Markus Luukkonen

Jaa artikkeli