Pääkirjoitukset

Onko Mikkeliin mänijöitä?

Evankelis-luterilaisten seurakuntien jakoa eri hiippakuntiin ollaan muuttamassa suuntaan, jossa yhden maakunnan seurakunnat kuuluisivat yhteen hiippakuntaan. Tässä vaikuttaisi olevan nykytilanteeseen verrattuna järkeä – eiväthän yhteistoiminnalliset siteet esimerkiksi Päijät-Hämeessä puolla sitä, että Heinola sekä Hartolan ja Sysmän muodostama Tainionvirran seurakunta kuuluvat Mikkelin hiippakuntaan ja muu maakunta eli nykyinen Hollolan rovastikunta Tampereen hiippakuntaan.

Kirkon rakenteet ovat vanhat, ja samanlaisia historiallisia jäännöksiä löytyy Suomesta kaikkiaan parikymmentä. Esimerkiksi Tampereen vaikutuspiirissä oleva Sastamala kuuluu yhä Turun hiippakuntaan.

Karttaharjoitus olisi saattanut sujua kivuttomasti, jos olisi todettu, että Päijät-Hämeen kunnat liitetään kokonaisuudessaan Tampereen hiippakuntaan. Meille luontaisia asiointisuuntia ovat tunnetusti pääkaupunkiseutu ja Tampere. Hiippakuntien kokoeroja tasatakseen Kirkkohallitus on kuitenkin esittänyt, että Päijät-Häme liitettäisiin osaksi Mikkelin hiippakuntaa.

Viimeistään nyt, kun esitys on käynyt kertaalleen kirkolliskokouksessa ja palannut hallintovaliokuntaan, Lahdessa on noustu takajaloilleen. Lahden seurakuntayhtymässä sorvattiin viime vuoden aikana kaksi kannanottoa sen puolesta, että Lahti haluaa pysyä osana Tampereen hiippakuntaa. Hiippakunnan sivupistekin muutti hiljattain Lahden seurakuntatalolle.

Kokonaiskuvaa häiritsi pitkään se, että maakunnan ääni ei ollut yhtenäinen. Hollolan seurakunta ilmoitti alun perin, että sille käy kumpi suunta tahansa. Nyt uusi kirkkoneuvosto päätti kuitenkin asettua hiippakuntamuutosta vastustavalle kannalle.

Myös Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunnan tilanne on ongelmallinen. Kuhmoisten kunta on siirtymässä vuoden 2021 alussa Pirkanmaan maakuntaan. Hollolan kappeliseurakuntana se kuitenkin seuraisi hiippakuntajaossa Hollolan perässä Mikkeliin.

Kokoerojen tasaaminen ei riitä muutoksen perusteluksi. Pitäisi katsoa, mihin yhteydet ovat luontaiset ja mihin ne tulevaisuudessa kehittyvät. Kaakkois-Suomi muodostaa maantieteellisesti ehyen alueen, kun taas Päijät-Häme suuntautuu etelään ja länteen.

Jos toimitaan toisin, vahvasti jää jälkimaku Päijät-Hämeestä kirkon hallinnon pelinappulana.

Markus Luukkonen

Jaa artikkeli