Maritta
Roslakka
maritta.roslakka@evl.fi

Pääkirjoitukset

Mitä joululahjaksi?

Vain jokin aika sitten täällä Suomessakin vietettiin mustaa perjantaita. Tuo meren takaa rantautunut päivä on oikea kulutuksen riemujuhla. Samana päivänä oli kyllä mahdollisuus viettää myös Älä osta mitään –päivää, mutta se taisi jäädä ostoshulinan jalkoihin aivan täysin. Suomalaisiin koteihin kannettiin taas autolasteittain uutta, ihanaa tavaraa.

Monestihan sitä itsekin tulee ajatelleeksi, että kun on hyviä tarjouksia, niitä kannattaa hyödyntää ja näin samalla oikeastaan tulee säästäneeksi. Harvoin oikeasti kyllä ostamalla saa rahaa säästymään. Saati, että ostohuumassa tulisi kovin paljon mietittyä tuotteiden laatua tai vaikkapa ympäristöystävällisyyttä ja eettisyyttä. Hinta ratkaisee.

Seuraava tuhlaamisen mahdollisuus suodaan meille joulun muodossa. Joulun tavaramarkkinat ovat huipussaan muutamaa päivää ennen joulua, jolloin etsitään niitä viime hetken lahjoja ja pöydän antimia.

Tämän kaiken totaalinen välttely on hyvin vaikeaa. Etenkin lapsiperheissä paine viettää ns. kunnon joulua runsaine lahjoineen, on kova. Ja taloudellinen niukkuus voi puolestaan vähentää mahdollisuuksia etsiä ekologisia tai eettisiä valinnanvaihtoehtoja.

Onneksi niin sanotut aineettomat ja hyvää tekevät lahjat ovat tulleet yhä suositummaksi. Itse tehty ja kierrätettykin on nykyään trendikästä.

Kaikkein suurin lahja, mitä voimme toisillemme antaa, on ehkä kuitenkin aika. Jos edes jouluna voisin antaa lähimmäisilleni hetkiä, jolloin olen läsnä ja kuuntelen. Olen kiinnostunut, mitä heille kuuluu ja mitä he ovat puuhailleet viime aikoina. Ehkä itsekin kertoisin vähän tarkemmin mitä mielessä liikkuu. Juotaisiin yhdessä kahvit tai käytäisiin kävelyllä. Tai ehkä vain puhuttaisiin puhelimessa vähän pidempi puhelu.

Oma poikani kysyi kerran, että tulisinko iloiseksi, jos saisin lahjaksi tunnin leikkimistä hänen kanssaan. Siinä meni taas päälaelleen oma ajatteluni. Yleensä kun käsitän asian niin päin, että minä annan omaa aikaani lapsen leikkiin, eikä päinvastoin.

Meillä seurakunnissakin joulu on ehkä se kiireisin aika vuodesta. Kanttorit ja papit rientävät tilaisuudesta toiseen. On monenlaista touhua joka suunnalla.

Meilläkin jokaisella olisi hyvä olla aikaa pysähtyä niin toistemme vierelle kuin hiljentyä miettimään myös joulun perimmäistä sanomaa.

Siunattua joulua ja onnellista vuotta 2018!

Jaa artikkeli