Hyvä paimen

Tilaa rakkaudelle

Tänä vuonna se tapahtui lokakuussa. Joillekin varmasti aiemmin, mutta itse törmäsin ensimmäiseen joulukalenteriaiheiseen Youtube-videoon lokakuun alussa. Videossa esiteltiin kosmetiikalla täytettyä joulukalenteria ja se sai myös omat sormeni syyhyämään: minäkin haluan oman joulukalenterin!

Joulukalenteri on monelle lapselle ja lapsenmieliselle joulun odotuksen parasta antia. On suklaakalenteria ja partiolaisten perinteistä adventtikalenteria suloisine kuvineen. Joillekin saattaa ystävä tai vanhempi askarrella oman pienen kalenterin, toiset seuraavat joulukalenteria telkkarista tai Youtubesta. Mekin olemme nyt useampana vuonna tehneet Instagramiin Launeen seurakunnan nuorten joulukalenteria.

Minäkin hankin viime vuonna itselleni herkullisen suklaakalenterin. Joulukuun edetessä huomasin kuitenkin, että luukut jäivät avaamatta. Muutaman päivän välein keräsin luukuista isomman saaliin vain siirtääkseni herkut kaapin herkkukippoon. Miten tässä näin kävi?

Adventti on odotuksen aikaa. Me odotamme joulua ja erityisesti kuningasta, Jeesusta, valoa tähän maailmaan. Hän ei kuitenkaan tule niin kuin me ihmiset odotamme. Kuningas ei tule rummut päristen ja vaskisoittimet soiden, vaan meille syntyy lapsi seimeen. Kuninkaamme tulee nöyränä, pelastajamme saapuukin odottamattomassa muodossa.

Adventin aikaan liittyy myös pieni paasto. Meitä kutsutaan raivaamaan omaa elämäämme, paastoamaan – ei ehkä niinkään ruuasta tai juomasta, vaan tekemään joulusiivousta sisimmässämme. Mihin kiirehdin, mistä murehdin, turhastako taas huolehdin? Miten voisin keskittyä siihen, mikä on minulle tärkeää? Miten voisin konmarittaa omaa sisintäni? Joulun aikaan ei saa olla niin kiire, että suklaat jäävät syömättä. Ei saa olla niin kiire, ettei ehdi istua alas ja ajatella lähimmäistä. Minun rukoukseni on, että tänä adventin aikana saisimme paastota sydämiimme tilaa rakkaudelle.

Ensimmäinen adventti aloittaa perinteisesti valmistautumisen jouluun. Keräännymme valkoisiksi puettuihin kirkkoihin laulamaan Hoosiannaa – oi auta, pelasta, sydämemme kyllyydestä. Sytytämme ensimmäisen adventtikynttilän, pienen liekin kertomaan siitä valosta, joka on tulossa, Kristuksen valosta, elämän valosta. Me odotamme joulua, me odotamme Jeesusta.

Kirjoittaja on Launeen seurakunnan kappalainen.

Maija-Reetta Katajisto

Jaa artikkeli