Hyvä paimen

Ajatuksista ja rakkaudesta

Vanhan sanonnan mukaan ”joka härjillä ajaa, se häristä puhuu”. Musiikinystävän kanssa voi puhua musiikista, urheilumiehet löytävät juttua urheilusta ja niin edelleen. Puhumme siitä, mikä on meille tärkeää. Viime päivinä elämän arvo, inhimillisyys on noussut puheeksi vanhusten hoitovirheiden ja laiminlyöntien vuoksi. Moni kysyy, mihin olemme menossa, kun ihmisiä jätetään heitteille. Hälytyskellot soivat – oikeutetusti. Inhimillisyyden ja arvojen pohtiminen nousee jo Raamatusta: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi” tarkoittaa laajennetusti vanhenevia yhteisöjemme jäseniä.

Apostolilla on merkillinen ohje (Fil.1:9): ”Rukoilen, että teidän rakkautenne kasvaisi yhä syvempään ymmärrykseen ja harkintaan.” Tässä ajattelu ja rakkaus liitetään yhteen. Järki ei olekaan tunteen vihollinen, vaan ystävä. Ajattelulla on merkitystä, myös rakkaudessa. Meidän tulee etsiä hyvää, totta ja oikeaa, itsemme ja toistemme vuoksi. Oikeudenmukaisessa ja epäitsekkäässä maailmassa vanhukset ja lapset hoidetaan. Kun nämä arvot rapautuvat, alkaa ihminen kärsiä.

Meidän pienten ihmisten kannalta on hyvä muistaa, että Jumalaan liittyy sekä oikeus että armo. Armo ei ole vain häilyvä periaate tai löyhää välinpitämättömyyttä. Se liittyy siihen, että epäonnistunut voi saada mahdollisuuden, Jumalan armosta Kristuksen tähden. Armo voi uudistaa elämän.

Jeesuksen opetuslapsista juuri Pietari sai kokea armon vasta vaikeuksien jälkeen, kun hän oli jättänyt Jeesuksen ja joutunut pohjalle. Arvot olivat romuttuneet, itsekunnioitus vähissä. Silloin Kristus tuli hänen luokseen, puhutteli lempeästi ja mursi Pietarille leipää. Kuoleman voittanut antoi Pietarille kaiken anteeksi. Hän, joka suostuu Kristuksen seuraan, tulee saamaan rauhan ja ikuisen elämän, armosta. Hyvät sanat luovat elämää ja antavat voimaa. Raamatun opetukset avaavat armoa Jumalan tapana nähdä asiat. Siinä katsannossa monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä. Monen kokemus on, että päämäärä hukkuu, tie katoaa ja voimat hiipuvat. Kun rukoilemme, saamme luottaa, että Kristus on kanssamme. Hän valaisee sanansa neuvoilla tietämme sekä tässä että tulevassa.

Kirjoittaja on Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra.

Miika Hämäläinen

Jaa artikkeli