Miten jatkaa eteenpäin, kun mokaa töissä?

Hartaista yrityksistä huolimatta aina silloin tällöin tulee mokattua töissä. Papin työssä mokat ovat yleensä todella harmillisia, koska ollaan tekemisissä ihmisen sisimpien tuntojen kanssa. Elämän ainutkertaisissa tilanteissa ihmisten toiveet ja odotukset ovat ymmärrettävästi suuret.

Kun ihminen tulee sairaalaan, hän on rikki fyysisesti tai henkisesti tai sekä että. Kriisin, sairauden ja surun keskellä jokainen on hauras ja haavoittuva. Silloin liikutaan äärimmäisen herkällä alueella. Entä kun lääkäri tai hoitaja mokaa? Kun tekee virheen työssä, jossa virheitä ei saisi tehdä? Positiivisen psykologian tarjoama näkemys "moka on lahja" ei tunnu oikein osuvalta silloin, kun kyse on ihmisten terveydestä ja hengestä. Toisaalta, jos pelkää virheitä, työn tekeminen muuttuu mahdottomaksi.

Kuinka päästä eteenpäin oman virheen jälkeen? Suosittelen lämpimästi käyttämään yksinkertaista, painokasta sanaa: anteeksi. On tärkeä sanoa ääneen, että on pahoillaan siitä, mitä virheestä on seurannut. Parhainkaan selitys tapahtuneelle ei korvaa aitoa, kasvokkain esitettyä anteeksipyyntöä.

Potilasvahingot ja -virheet ovat aina vakavia asioita, joista on kannettava ammattiin kuuluva vastuu. Sitten on niitä arkisempia mokia, jotka liittyvät ammattilaisen ja potilaan tai hänen läheisensä kohtaamiseen. Lääketieteen tai hoitotyön osaaminen ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan vuorovaikutustaitoja: ystävällisyyttä, kärsivällisyyttä, kykyä perustella ja selittää asiat selkeästi. Jos potilaana tai läheisenä kokee, että näissä on mokattu, suoran palautteen antaminen on muistutusta tai kantelua toimivampi keino.

Työtoverilta sain lahjaksi rintanapin, jossa lukee tunnettua kahvinkeitinmerkkiä mukaillen Moca Master. Niinhän se vain menee, että vaikka kuinka parhaansa tekisi ja tavoittelisi priimajälkeä, joskus syntyy silti jotain ihan muuta. Rintanapin teksti muistuttaa minua armollisesta asenteesta itseäni ja työtovereitani kohtaan – mutta ennen kaikkea Jumalan armollisuudesta meitä kaikkia kohtaan, työelämän suurissa ja pienissä virheissä.

Leena Hokka

Kirjoittaja on pappi ja sairaalasielunhoitaja.

Jaa artikkeli