Lahden yhteisö- ja tapahtumapappi: "Pitää olla valmis kokeilemaan uusia juttuja"

"Olisi absurdia olettaa, että nuoret tai nuoret aikuiset kävisivät kirkossa, jos kaikki siellä näyttää totaalisen erilaiselta kuin heidän elämänsä muuten", sanoo Reetta Kalteenmäki. Kuva: Markku Lehtinen

Lanunaukion kulmassa on arkisena iltapäivänä kiireetön tunnelma. Hillitty puheensorina ja kahvin tuoksu täyttävät L-muotoon rakennetun viinikahvila Olavin.

Mikä olisi kaupunkilaisempaa kuin tavata kahvilassa? Miksi nuoret ihmiset näyttävät viihtyvän paremmin täällä kuin kirkossa?

Näitä kysymyksiä miettii työkseen Lahden seurakuntayhtymän yhteisö- ja tapahtumapappi Reetta Kalteenmäki.

Kalteenmäki edustaa itsekin sitä nuorten aikuisten sukupolvea, joka ei ole enää omaksunut yhtenäis-Suomen tapoja. Hän viihtyy kahviloissa ideoimassa uusia juttuja tutkaparinsa, nuorisomuusikko Miikka Kallion kanssa.

Sunnuntain jumalanpalveluksia, joita seurakunnissa kutsutaan "kymppimessuiksi", voi hyvin kutsua entisen yhtenäiskulttuurin ilmentymäksi.

– Kymppimessu on perinnne, johon ei enää kasva sisään uusia sukupolvia, Kalteenmäki huomauttaa.

– Olisi absurdia olettaa, että nuoret tai nuoret aikuiset kävisivät kirkossa, jos kaikki siellä näyttää totaalisen erilaiselta kuin heidän elämänsä muuten.

Kalteenmäen mielestä kyse on perustavanlaatuisesta kulttuurin muutoksesta, johon vaikuttavat paitsi kaupungistuminen ja yksilöllistyminen myös nuorta sukupolvea ympäröivät digitaaliset mediat.

Alakulttuureille annettava tilaa

Kalteenmäki on ollut itse perustamassa Kipinämessua, jonka vakiokävijöitä ovat työssä käyvät, opiskelevat, perheelliset ja sinkut. Kodikkuus on ollut yksi Kipinämessun kantavista ajatuksista.

Yhtä konseptia ei kuitenkaan kannata Kalteenmäen mielestä monistaa, vaan alakulttuureille pitää antaa tilaa, jotta erilaiset ihmiset löytävät kosketuspinnan seurakunnasta.

Kalteenmäki lähtisikin uudenlaisesta roolin määrittelystä, jossa kirkko ei ole linnake mäellä, vaan jokaisesta sen jäsenestä koostuva yhteisö, jossa etsitään uusia tapoja kutsua ihmisiä mukaan.

Lahden seurakuntayhtymä on viime aikoina järjestänyt yleisötapahtumia, kuten suosituksi osoittautuneen Lahen Suvivirren toukokuussa matkustajasatamassa.

Ei kuitenkaan riitä, että seurakunnan työntekijät tehtailevat yksin tapahtumia. Kalteenmäen mielestä kestävämpi perusta on yhteisöissä, joista nousee seurakunnan sanoma ja toiminta.

– Autetaan ihmisiä ja pieniä yhteisöjä rakentamaan heille merkityksellisiä juttuja.

Niin, Olavi, muut kahvilat ja baarit. Voisiko toimintaa yksinkertaisesti pystyttää sinne, jossa ihmiset viihtyvät jo entuudestaan?

Kalteenmäenkin mielestä seurakuntien klubi- tai musiikki-iltoja voitaisiin järjestää erilaisissa keskustatiloissa.

– Kirkon rakenteet voivat tuntua jäykiltä, mutta niiden suojiin jää kuitenkin paljon tilaa toimia. Pohjimmiltaan sanoma Jumalan rakkaudesta on yksinkertainen, pitää vaan olla valmis kokeilemaan uusia juttuja, jotta se tavoittaa ihmiset.

Markus Luukkonen

Jaa artikkeli