Kaksi äitiä ja viisas kuningas – kertomus Salomon tuomiosta on henkeäsalpaava oikeussalidraama minikoossa

Raamatun Suuret kertomukset -juttusarjassa käsiitellään Vanhan testamentin suuria kertomuksia. Salomon tuomiossa vastakkain ovat miekka ja äidin rakkaus.

Kuva: Antti Yrjölä

Kaksi jääkiekkopelaajaa nujakoi kaukalossa, ja tuomari antaa molemmille kahden minuutin jäähyn. Selostaja toteaa, että nyt tuli Salomonin tuomio.

Arkipuheessa Raamattuun pohjautuvaa ilmaisua käytetään yleensä virheellisesti kompromissiratkaisun merkityksessä. Vanhan testamentin kertomuksessa Salomon tuomio viittaa viisaaseen ja oikeudenmukaiseen ratkaisuun.

Ensimmäisen kuningastenkirjan luvussa kolme kuningas Salomon puheille tulee kaksi prostituoitua, jotka kiistelevät lapsesta. Toisen lapsi on kuollut yöllä äitinsä viereen, ja nyt kumpikin väittää eloon jäänyttä lasta omakseen.

Kuningas käskee tuoda miekan, halkaista lapsen kahtia ja antaa molemmille naisille puolikkaan. Silloin oikea äiti anelee säästämään lapsen hengen, toinen nainen taas yllyttää halkaisemaan pojan. Pienokainen palautetaan äidilleen.

– Salomo esitetään Raamatussa viisauden esikuvana. Tämänkin kertomuksen tarkoitus on korostaa hänen poikkeuksellista viisauttaan, sanoo Helsingin piispan teologinen erityisavustaja, teologian tohtori Lauri Kemppainen.

Hätkähdyttävän traaginen minidekkari

Kertomus Salomon tuomiosta on Kemppaisen mielestä kuin minidekkari. Lukija tempaistaan suoraan keskelle oikeudenkäyntiä. Dramaattinen tilanne saa seuraamaan jännityksen vallassa, kuinka kiista ratkeaa.

– Kertomus on hätkähdyttävän traaginen ja raadollinen. Se kuvaa äidin tunteita ja sitä, miten järjenvastaiseksi suru ja järkytys voivat saada ihmisen toiminnan.

Kemppainen näkee lapsensa menettäneen äidin käytöksessä jotain samaa kuin perhesurmissa. Isä tai äiti tappaa itsensä ja lapsensa äärimmäisessä katkeruuden, vihan tai voimattomuuden kokemuksessa ajatellen, että jos minä en saa lasta, et sitä saa sinäkään.

Salomon tapa saada lapsen oikea äiti selville on nokkela. Kemppainen huomauttaa, että ellei kertoja alleviivaisi kuninkaan älyä ja oikeamielisyyttä, kertomusta voisi käyttää myös varoittavana esimerkkinä siitä, millaista oikeuden käyttö voi huonoimmillaan olla.

– Salomo voisi näyttäytyä myös julmana ja välinpitämättömänä hallitsijana. Tapausta ei juuri tutkita, ja siihen halutaan nopea ratkaisu makaaberia keinoa käyttämällä.

Tarvitaan syleilynhalua

Salomon tuomiota muistuttava kertomus on levinnyt laajalle. Siitä tunnetaan variaatioita muun muassa Intian kertomusperinteestä. Kiinalaisen Liitupiiri-näytelmän innoittamana tarina on päätynyt myös Bertolt Brechtin näytelmään Kaukasialainen liitupiiri.

– Oikeudenmukaisuus on ihanne, josta puhutaan paljon, mutta kuka sanelee sen kriteerit? Raamatussa Jumala on se, joka viime kädessä on oikeudenmukainen tuomari.

Kemppainen muistuttaa, että täydellistä oikeudenmukaisuuden tilaa on vaikeaa tavoittaa. Aina on oman edun tavoittelua, puolueellisuutta ja tietämättömyyttä.

Siksi oikeuden käyttöön tarvitaan rakkauden ja myötätunnon ulottuvuudetta – syleilynhalua, kuten kroatialainen teologi Miroslav Volf asian ilmaisee.

Kertomuksessa lapsen oikea äiti lapsen äiti olisi mieluummin kärsinyt epäoikeudenmukaisuuden kuin antanut lapsensa tuhoutua.

– Jotain samaa on myös siinä, että Paavalin mukaan Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä. Jumalan syleilynhalu ei tapahdu vasta oikeudenmukaisuuden jälkeen vaan edeltää sitä.

Anu Heikkinen

Jaa artikkeli