Kynttilänpäivä tuo valoa ja toivoa

Palava kynttilä kuvaa "Kristus-valoa", joka tuo toivon ihmisille. Kynttilänpäivänä alttarilla palaa kuusi kynttilää. Punaiset alttarikukat muistuttavat Simeonin ennustuksesta Marialle. Kuva: Markku Lehtinen

Kynttilänpäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 4. helmikuuta. Päivän raamatullisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin 40 päivää syntymän jälkeen sekä jumalallinen valo, joka hänessä tuli maailmaan ja ilmestyi ihmisille.

Kynttilänpäivänä avataan myös vuoden 2018 Yhteisvastuukeräys, jonka tuotoilla torjutaan nälkää ja köyhyyttä meillä ja maailmalla.

Kynttilä on kirkollisessa perinteessä muistamisen ja toivon merkki. Kynttilänpäivä päättää kirkkovuodessa joulun juhlajakson.

Päivän nimen taustalla on katolinen tapa tuolloin vihkiä vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Katolisessa kirkossa tapa on edelleen käytössä. Suomen luterilaisessa kirkossa, tai protestanttisissa kirkoissa yleensäkään, kynttilöiden vihkimisseremonioita ei ole pidetty.

Valo tuo toivon

Palava kynttilä kuvaa "Kristus-valoa", joka tuo toivon ihmisille. Kynttilä myös kehottaa elämään valossa sekä pohtimaan tekojaan ja ratkaisujaan.

Kynttilänpäivällä on pitkät perinteet. Sitä on vietetty kristikunnassa erillisenä juhlana 300-luvun puolivälistä lähtien. Kynttilänpäivä on yksi jouluun liittyvistä erityispyhistä. Sitä vietetään 40 päivää joulusta, 2.2. tai sitä seuraavana sunnuntaina. Jos se on laskiaissunnuntai, kynttilänpäivää vietetään viikkoa aiemmin.

Kynttilänpäivää on pidetty suomalaisessa kansanperinteessä myös alkavan kevään ensimmäisenä merkkinä. Sanonta ”Päivää Paavalista, kevättä kynttelistä” kertoo, että Paavalin päivänä (25.1.) jokainen jo huomaa päivän pidentyneen ja kynttilänpäivänä ilmassa alkaa olla jo kevättä.

Paavalin päivästä on myös todettu: Paavali on talven napa, Paavali puoli talvea ja Paavalina talven selkä taittuu.

Kristus-juhlat

Suomen luterilaisessa kirkossa on kaksi muutakin jouluun liittyvää erityispyhää. Marian ilmestyspäivää vietetään yhdeksän kuukautta ennen joulua. Kynttilänpäivä ja Marian ilmestyspäivä ovat Kristus-juhlia. Myös juhannuspäivä on jouluun liittyvä erityispyhä. Sitä vietetään kuusi kuukautta ennen joulua. Juhannus eli Johannes Kastajan päivä kuuluu Raamatun henkilöiden muistopäiviin.

Katolisessa perinteessä kynttilänpäivä kuuluu myös Jeesuksen äidin Marian kunniaksi vietettävien juhlapäivien sarjaan. Tällöin siitä on käytetty nimitystä Neitsyt Marian puhdistuspäivä. Tätä nimeä päivästä käytettiin aiemmin myös Suomessa kynttilänpäivän ohella. Kynttilänpäivän evankeliumina on kertomus vanhasta Simeonista, joka ehti nähdä "Herran Voidellun" eli Jeesuksen ennen kuolemaansa (Luuk. 2:22-33).

Kynttilänpäivänä alttarikukat ovat valkoisia tai punaisia. Valkoiset kukat liittyvät jouluun, punaiset kukat muistuttavat Simeonin ennustuksesta Marialle: "... ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä". Tämä on viittaus pääsiäistä edeltävään hiljaiseen viikkoon ja Jeesuksen kärsimykseen.

Koska kynttilänpäivä on yksi Kristus-juhlista, alttarikynttilöiden lukumäärä on kuusi ja liturginen väri on valkoinen.

Laskiainen

Laskiaissunnuntai on tänä vuonna 11. helmikuuta. Sitä seuraavana keskiviikkona vietetään Tuhkakeskiviikkoa, josta alkava paastonaika kestää pääsiäissunnuntaihin. Paastonaika kestää 40 arkipäivää; paastopäiviksi ei lasketa sunnuntaipäiviä.

Laskiaissunnuntain kirkollisena aiheena on Jumalan rakkauden uhritie. Tuolloin Jeesuksen julkisessa toiminnassa on käännekohta. Alkaa vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa. Mutta tie ei pääty kuolemaan vaan sitä seuraa ylösnousemus. Päivän liturginen väri on vihreä. Se viestii kasvua ja elämänvoimaa.

Tuhkakeskiviikosta alkavalla paastonajalla on useita sisältöjä. Ihmistä kutsutaan tutkistelemaan Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa.

Paastonaikaan liittyy katumus; ihminen katuu syntejään ja kiintymistään tähän maailmaan. Paastonaika kutsuu ihmistä etsimään uutta, kasvamaan vastuullisempaan elämäntapaan ja luopumaan omastaan hädänalaisten hyväksi.

Ruokatottumusten ja muiden elämäntapojen yksinkertaistaminen voi olla avuksi paastoon liittyvässä hengellisessä kilvoituksessa. Paastonaika huipentuu hiljaiseen viikkoon, joka on pääsiäistä edeltävä viikko. Paastonajan pituuden esikuvana on Uudessa testamentissa kuvattu Jeesuksen paasto autiomaassa.

Ekopaasto

Markku Lehtinen
markku.lehtinen@evl.fi

Jaa artikkeli